Finncham January 2019 report on current topics (In Finnish)

Finncham regularly publishes report on current topics. Please find the latest report below (and in PDF).

KANSAINVÄLISET ASIAT – K3 – AJANKOHTAISTA Koonnut Anne Hatanpää – aineisto vapaasti kauppakamareiden käytettävissä 6.1.2019

AASIA, ARABIA, AUSTRALIA, OCEANIA

Kattava verkosto avittaa suomalaisyrityksiä Kaakkois-Aasian markkinoille menossa Thai-Finnish Chamber of Commerce (TFCC) auttaa Kaakkois-Aasian markkinoille suuntaavia suomalaisyrityksiä kansainvälistymisessä. Sadan jäsenen kauppakamari on myös rakentanut mittavan ja toimivan yhteistyön muiden Pohjoismaisten kauppakamarien, Suomen Suurlähetystön ja Business Finlandin kanssa Team Finland -organisaatiossa. https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/kansainvalisyys/kattava-verkosto-avittaa-suomalaisyrityksia-kaakkois-aasian-markkinoillemenossa/ Suomen hankkeet Keski-Aasiassa tuottavat hyvää tulosta Suomi on toteuttanut useita menestyksekkäitä kehitysyhteistyöhankkeita Keski-Aasiassa. Puhtaan veden saatavuutta ja vesistöjen laadun seurantaa on parannettu. Sääpalveluja on kehitetty ja jäätikkötutkimuksen avulla on tuettu Kirgisiaa ilmastonmuutokseen varautumisessa. Luonnonvarojen hallintaa vahvistamalla on edistetty paikallisväestön elinolojen suojelua. https://bit.ly/2rcf9lY
ASEM-kokous edisti yhteistyötä EU-maiden ja Aasian maiden välillä Pääministeri Juha Sipilä on osallistunut 18.-19. lokakuuta Brysselissä järjestettyyn EU-maiden ja Aasian maiden ASEM-huippukokoukseen Brysselissä. ASEM on Euroopan ja Aasian välisen dialogin ja yhteistyön keskeisin forum. https://bit.ly/2RuamI6
Jari Sinkari: Suomalainen koulutus on keskeinen vientituote Aasiassa ”Revontulet ja poro myyvät edelleen Suomea hyvin. Seuraavaksi kannattaa tehdä kauppaa korkean koulutuksen maineella”, kannustaa Suomen Indonesian-suurlähettiläs Jari Sinkari ulkoministeriön Suomi mainittu! -podcastissa. https://bit.ly/2BKMIkW
Suomen, Kirgisian ja Tadžikistanin kehitysyhteistyön maaohjelma vuosille 2018-2021 https://bit.ly/2RulkNR

AUSTRALIA Australian julkiset hankinnat avautuvat kansainväliselle kilpailulle Australia liittyy Maailman kauppajärjestön WTO:n julkisten hankintojen sopimukseen. Liittyminen helpottaa eurooppalaisten tarjoajien pääsyä Australian julkisten hankintojen markkinoille ja parantaa oikeudellista varmuutta. https://bit.ly/2P9dsiJ

ARABIEMIRAATIT
Suomi mukana Dubain maailmannäyttelyssä 2020 Maailmannäyttelyyn osallistuminen edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä sekä lisää Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille. Dubai Expo 2020 järjestetään 20.10.2020–10.4.2021. Näyttelyn pääteemana on “Connecting Minds, Creating the Future”. Arabiemiraateissa järjestettävään maailmannäyttelyyn on ilmoittautunut noin 180 maata. Paikalle odotetaan puolen vuoden aikana 25 miljoonaa vierasta. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/suomi-mukana-dubain-maailmannayttelyssa2020/?utm_source=email&utm_medium=email&utm_campaign=bf_uutiskirje_041018

FILIPPIINIT
Filippiinien talous jatkaa kasvuaan, mutta inflaatio kiusana Filippiinien talous jatkaa kasvuaan lievästä hidastumisesta huolimatta, ja talouden ennakoidaan kasvavan 6,5 prosenttia tänä vuonna. Talouskasvu nojaa vahvasti kotimaiseen kysyntään, minkä vuoksi korkea, noin 6 prosentin inflaatio herättää huolta. Suomelta toivotaan yhteistyötä etenkin kyberturvallisuus-, energia- ja metsäsektoreilla. https://bit.ly/2DY5l6N

INTIA

Intia korostaa kantavansa vastuuta globaalissa ilmastopolitiikassaan Intia on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä maa on nouseva suurvalta ja herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Intia on sisällyttänyt ilmastokysymyksen osaksi laajempaa muutosta ulkopolitiikassaan. Globaalilla tasolla maa on valinnut strategiakseen yhteistyön ja korostanut vastuunkantoa diplomatian keinoin ja investoimalla uusiutuvaan energiaan. Näin Intia on nostanut profiiliaan globaalina suurvaltana. Alueellisissa suhteissaan Intia on kuitenkin noudattanut toisenlaista politiikkaa. https://www.fiia.fi/julkaisu/india-and-the-geoeconomics-of-climate-change
Assamin osavaltion mahdollisuuksista energia- ja biotaloussektoreilla Levottomana, eristyksissä olevana ja kehittymättömänä pidetty Assamin osavaltio Intian koillisosassa hakee kasvua biopohjaisista polttoaineista ja kaasusta. Runsaat kaasu- ja biomassavarannot sekä paikallisen hiilen korkea rikkipitoisuus luovat kysyntää myös suomalaiselle, haastavissa olosuhteissa toimivalle teknologialle. Kehityspankkien rahoitus mahdollistaa teknologian laadun, päästövähennysten ja elinkaarikustannusten huomioimisen suoraan hintakilpailuun verrattuna. Se osaltaan vahvistaa suomalaisyritysten asemaa, mutta kapasiteetin ja toimeenpanokyvyn tulee yrityksillä silti olla vahvaa. https://bit.ly/2DWlf1p   Intiassa kaasun asema liikennepolttoaineena säilyy vahvana Kaasupohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö Intiassa jatkuu vielä pitkään ja kehittyy vaiheittain vähäpäästöisempään suuntaan. Raakaöljyn hinnan noustessa kaasun kotimaisuus ja hinta ovat nousseet ympäristötekijöitä keskeisemmäksi. Sähköautojen leviämisen hitaus lisää panostuksia seuraavan sukupolven kaasuratkaisujen kehittämiseen. Vedyn vaiheittainen lisääminen, biometaanin tuotanto ja LNG:n hyödyntäminen ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. https://bit.ly/2PdN6vZ
Ministeri Virolaisen vienninedistämismatkalla Intiassa vahvistettiin innovaatioyhteistyötä Intian Karnatakan osavaltion teollisuudesta, tutkimuksesta ja teknologiasta vastaava ministeri K. J. George ja Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen allekirjoittivat 1.12.2018 Bengalurussa innovaatioita koskevan yhteisymmärrysasiakirjan Karnatakan osavaltion ja Suomen välillä. ”Intian piilaaksona tunnetussa Karnatakassa on jo pitkään toiminut suomalaisia yrityksiä. Nyt allekirjoitettu sopimus tukee käytännön yhteistyötä yritysten, tutkijoiden ja viranomaisten kesken. Odotan sopimuksen edistävän kaupallisen yhteistyömme kasvua”, toteaa ministeri Virolainen. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/ministeri-virolaisen-vienninedistamismatkalla-intiassa-vahvistettiininnovaatioyhteistyota?curAsset=0&stId=44227
Ilmastonmuutoksesta intialaisittain Kansainvälisen COP24 -ilmastokokouksen ollessa käynnissä kääntyvät katseet Aasian jättiläisiin Kiinaan ja Intiaan. Intian väestö on pian maailman suurin. Talous kasvaa ja modernisoituu, kuluttava keskiluokka kasvaa. Intian rooli ja vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa herättävät vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen. Millaisin ehdoin Intia voi jatkaa kehitystään? Laitetaanko edelle ilmastoviisaus vai inhimillinen kehitys? Voivatko ne kulkea käsi kädessä? Pitääkö intialaisen kollegani asettaa katto elämänlaadulleen, jotta minä voin jatkaa eloani nykyisen hiilijalanjälkeni puitteissa? https://um.fi/edustustojen-raportit/-/asset_publisher/W41AhLdTjdag/content/ilmastonmuutoksestaintialaisittain/384951?curAsset=0&stId=47307
KAZAKSTAN Yhteisymmärryspöytäkirja energia- ja cleantech-yhteistyöstä Suomen ja Kazakstanin välille Suomen ja Kazakstanin ympäristö- ja energiaministeriöt allekirjoittivat 17.10.2018 yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding) maidemme välisestä yhteistyöstä energian ja vihreän talouden aloilla. Yhteisymmärryspöytäkirjan tarkoituksena on edistää ja vahvistaa yhteistyötä energia- ja cleantechliiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä erityisesti pöytäkirjassa mainituilla yhteistyön aloilla yhteisen hyödyn ja tasa-arvon periaatteilla, kunkin maan kansallisen lainsäädännön puitteissa. Yhteistyötä maiden välillä aiotaan syventää erityisesti energian ja puhtaiden teknologioiden sekä jätehuollon ja jätevesihuollon aloilla. Ministeriöt sopivat yhteisymmärryspöytäkirjassa edistävänsä yhteistyötä muun muassa fasilitoimalla innovaatiovirastojen, tutkimusorganisaatioiden, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä. Kazakstanissa toimii lukuisia suomalaisia yrityksiä yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöaloilla. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/543/173/497722703937d11cd1a40cd4ad24e726

KIINA
Kiinan keskuspankki myönsi liikepankeille rahoitusta yritysbondien ostoon Lehtitietojen mukaan keskuspankki käyttää ns. kohdennettua rahoitustaan tarjoamalla vakuudellisia MLF-lainoja pankeille, jos ne sijoittavat varat rahoitussektorin ulkopuolisten yritysten joukkovelkakirjoihin. Talouslehti Caixinin mukaan MLF-lainaa saa 1:1 AA+ ja korkeamman luottoluokituksen bondien ostoon ja kaksinkertaisesti, jos pankki on halukas investoimaan tätä matalamman luokituksen joukkovelkakirjoihin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201830.pdf Kiinalaisyhtiöiden lukumäärä kasvaa maailman suurimpien yritysten listalla Fortuneaikakauslehden tuoreen Global 500 -listauksen mukaan maailman 500 suurimman yrityksen joukkoon mahtuu jo 111 kiinalaisyritystä (sis. yritykset, joiden pääkonttori on Hongkongissa). Taiwanilaisia yrityksiä listalla on 9, brasilialaisia ja intialaisia 7 ja venäläisiä 4. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201830.pdf
IMF toivoo Kiinan etenevän reformeissaan Vuosittaisessa artikla IV-konsultaatioraportissaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiittelee Kiinassa alulle pantuja reformeja. IMF näki erityisesti rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia vastaan tehtyjen toimien pienentäneen sekä varjopankkisektorin kokoa että sen ja tavanomaisen pankkisektorin välisiä kytköksiä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201831.pdf
Kiina huolestui kasvun hidastumisesta Kiinan BKT:n vuosikasvu hidastui virallisten tilastojen mukaan toisella neljänneksellä vain marginaalisesti 6,7 prosenttiin, ja heinäkuun ostopäällikköindeksitkin viittaavat vain kohtuulliseen kasvun hidastumiseen. Kiinalaispäättäjien lisäämä finanssi- ja rahapoliittinen elvytys kertovat kuitenkin kasvunäkymien vakavammasta heikentymisestä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201831.pdf Kierrokset kovenevat Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppakiistassa Kuluvalla viikolla Yhdysvallat kasvatti aiemmin uhkailemiaan tullikorotuksia 10 prosentista 25 prosenttiin. Korotukset koskevat kommenttikierroksella olevaa tuotelistaa, joka sisältää 200 mrd. dollarin arvosta kiinalaistuontia. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201831.pdf
Kiinan keskuspankki pyrkii vaimentamaan juanin heikkenemispaineita Juanin viimeaikainen heikkeneminen sai Kiinan keskuspankin nostamaan valuuttatermiinikaupan reservivaatimuksen takaisin 20 prosenttiin 6.8. alkaen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201832.pdf
Epävarmuuden lisääntyminen pysäytti Kiinassa osaketalletustodistusten liikkeeseenlaskut Suunnitelma kiinalaisten osaketalletustodistusten (Chinese depositary receipt, CDR) liikkeeseenlaskuista on pistetty jäihin. Ensimmäisen liikkeeseenlaskun oli tarkoitus tapahtua heinäkuussa maailman neljänneksi suurimman matkapuhelinvalmistaja Xiaomin toimesta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201832.pdf
Kiinan paikallishallinnon rahoitustilanne kiristynyt Paikallishallinnon velkakirjojen liikkeellelaskut ovat vähentyneet. Viime vuonna paikallishallinnon velkakirjoja laskettiin liikkeelle finanssiministeriön mukaan 4 400 mrd. juanilla, mikä on lähes neljänneksen viime vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201832.pdf
Kiinan ja länsimaiden ideologinen kilpailu kiihtynee Kiina rakentaa parhaillaan alueellista kohtalonyhteisöä Keski- ja Kaakkois-Aasiaan silkkitiehankkeillaan. Niiden tueksi luotujen instituutioiden avulla Kiina haastaa vallitsevaa maailmanjärjestystä. Kiinan pitkän aikavälin päämääränä on kansallinen uudelleenherääminen ja länsimaailman kulttuurisen ylivallan lopettaminen. Kiinan näkökulmasta kansainvälisten suhteiden merkittävin vastakkaisasettelu liittyy arvoihin: yleismaailmalliset arvot ovat uhka kiinalaisille arvoille, ja siksi on odotettavissa, että ideologinen kilpailu Kiinan ja länsimaiden välillä kiihtyy. https://www.fiia.fi/julkaisu/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy 
Investoinnit painavat Kiinan talouskasvua Heinäkuussa Kiinan tärkeimmät talousindikaattorit osoittivat talouskasvun hidastuneen markkinoiden odotuksia nopeammin. Vähittäiskaupan reaalikasvu painui selvästi alle 7 prosentin ja teollisuustuotannonkin 6 prosentin kasvu jäi markkinoiden odotuksista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201833.pdf
Kiinan kauppataseen ylijäämä pienenee edelleen Tammi-heinäkuussa Kiinan dollarimääräinen tavaravienti nousi 1 390 miljardiin (+ 13 % vuoden takaa) ja tuonti 1 220 miljardiin (+21 %). Kauppataseen ylijäämä supistui viime vuoden vastaavaan aikaan nähden neljänneksen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201833.pdf Pankkilainat kasvattavat suosiotaan muun rahoituksen kiristyttyä Kiinassa Keskuspankin tilastojen mukaan kiinalaispankit myönsivät heinäkuussa uusia juanmääräisiä lainoja 1 450 mrd. juanilla (210 mrd. USD). Pankkilainakannan vuosikasvu kiihtyi 13,2 prosenttiin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201833.pdf
Hintakehitys on maltillistunut Kiinan asuntomarkkinoilla Asuntomarkkinayritys SouFunin mukaan asuntohinnat ovat kuluvana vuonna jatkaneet kasvuaan, vaikka keskimääräinen kasvuvauhti onkin tasaisesti hidastunut. Heinäkuussa 99 kaupungin otoksessa neliökeskihinta oli 14 400 juania (1 800 EUR), reilut 5 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201834.pdf Kiinan vertaislainamarkkinoilla suuria ongelmia Tilanne Kiinan vertaislainamarkkinoilla (P2P-lainat) on kriisiytynyt, kun kesän aikana noin 250 internetissä toimivaa P2P-laina-alustaa on ajautunut maksukyvyttömäksi sijoittajien halutessa vetäytyä vertaislainatoiminnasta. Syynä tähän on se, että P2P-sektorin sääntelyä tiukennetaan, ja sijoittajat pelkäävät P2P-yritysten ajautuvan vaikeuksiin uusien säännösten myötä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201834.pdf Kiinan tavoitteena kasvattaa Helmijoensuistosta maailmanluokan kaupunkikeskittymä Elokuun puolivälissä pidettiin Helmijoensuiston (Greater Bay Area) kehityssuunnitelmaa käsittelevän korkean tason työryhmän ensimmäinen kokous Pekingissä. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa taloudellinen kokonaisuus kasvattamalla Manner-Kiinan puolella sijaitsevan Guangdongin provinssin kaupunkien (erityisesti suurkaupunkien Shenzhenin ja Guangzhoun) yhteistyötä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden kanssa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201834.pdf
Uusia tuontitulleja voimaan Kiinan ja Yhdysvaltain kauppaneuvotteluiden jatkumisesta huolimatta Kiinan ja Yhdysvaltain kauppaneuvottelut jatkuivat 22.–23. varaministeritason tapaamisella Washingtonissa. Neuvottelut eivät tuoneet edistystä tilanteeseen. Tapaamisen toisena päivänä Yhdysvallat asetti jo aikaisemmin uhkaamansa 25 prosenttiyksikön korotukset tulleihin, jotka koskevat 16 mrd. arvosta kiinalaistuontia. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201835.pdf
EU mahdollisesti poistaa tuontirajoitukset kiinalaisilta aurinkopaneeleilta Viiden vuoden ajan kiinalaisten aurinkopaneelituottajien on pitänyt myydä tuotteitaan EU-alueelle hinnalla, joka on vähintään Euroopan komission määräämä minimihinta. Jos hinta on ollut tätä alempi, viennille on määrätty kovat tullimaksut.https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201835.pdf
Vuokrien nousu ei näy Kiinan virallisissa inflaatioluvuissa Eri markkinatoimijoiden mukaan vuokrat ovat etenkin Kiinan suurimmissa kaupungeissa nousseet kesällä rajusti. Kiinteistövälitysyritysten tekemien tutkimusten mukaan vuokrat kasvoivat heinäkuussa Pekingissä keskimäärin reilut 20 % vuodentakaiseen verrattuna. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201835.pdf
Kiinan viralliset tilastot herättävät aiempaakin enemmän kysymyksiä Hongkongilainen päivälehti South China Morning Post (SCMP) raportoi viime viikolla uusista Kiinan virallisiin taloustilastoihin liittyvistä epäilyistä. Lehden mukaan Kiinan tilastoviraston julkaisemat tilastot teollisuusyritysten voitoista, vähittäiskaupasta, sähkönkulutuksesta ja hiilen tuotannosta ovat viimeaikoina olleet huolen aiheena. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201836.pdf
Kiina keventää tuloverotustaan Kiinan kansankongressin pysyväiskomitea hyväksyi viime viikolla tuloverouudistuksen, jonka myötä tuloverotus kevenee laaja-alaisesti etenkin pieni- ja keskituloisilla. Lokakuussa voimaan astuvien uusien tuloverorajojen mukaan verottomasti voi kuukaudessa ansaita 5 000 juania (630 EUR), kun aiemmin raja oli 3 500 juania. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201836.pdf
Kiinan paikallishallinto valjastettu jälleen tukemaan kasvua Hallitus kehotti paikallishallintoja heinäkuun lopulla lisäämään rahoituksen hankintaa erityisesti infrastruktuuri-investointeihin. Kehotukseen on tartuttu, ja heinä-elokuussa paikallishallinnot laskivat liikkeelle yhteensä 1 640 mrd. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201836.pdf
Kiinan tavarakaupan ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa kasvoi elokuussa Kiinan tullin mukaan tavarakauppa jatkui elokuussa varsin samankaltaisena kuin aiempina kuukausina. Tavaraviennin arvon kasvu pysytteli 10 prosentin tuntumassa, kun taas tavaratuonnin kasvu oli 20 prosentin luokkaa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201837.pdf
Osakemarkkinoiden heikko kehitys ei houkuttele ulkomaisia sijoittajia Manner-Kiinan pörsseihin Osakemarkkinaindeksituottaja MSCI lisäsi suunnitellusti mannerkiinalaisosakkeiden painoa indekseissään syyskuun alusta alkaen. Paino on kuitenkin yhä hyvin pieni. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201837.pdf
Kauppasota laajenee, Kiinassa toimivat amerikkalaisyritykset kärsivät Maanantaina 17.9. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maan asettavan 10 prosentin tullit kiinalaistuotteille, joiden tuonnin yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna 200 mrd. dollaria. Tullit tulevat voimaan 24.9. ja nousevat 25 prosenttiin ensi vuoden alussa, jos neuvotteluissa Kiinan kanssa ei löydetä Yhdysvaltoja tyydyttävää ratkaisua. Heinäkuun alussa Yhdysvallat asetti tullit 34 miljardin dollarin ja elokuussa 16 miljardin tuonnille Kiinasta. Aikaisemmin ja nyt määrätyt tullit kattavat siten jo puolet Yhdysvaltojen Kiinasta tulevasta tavaratuonnista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201838.pdf

Suuret kiinalaispankit raportoivat tilanteensa parantuneen Kiinan suuret pankit (Agricultural Bank of China, Bank of China, China Construction Bank ja Industrial and Commercial Bank of China) onnistuivat puolivuotiskatsaustensa mukaan kasvattamaan tammi-kesäkuussa korkomarginaaliaan ja voittojaan. Pääosa suurten pankkien tuloksesta syntyy laina- ja talletuskorkojen erotuksesta, ja tilanne on tältä osin parantunut sitten vuosien 2015 ja 2016, jolloin muun muassa koventuneen kilpailun vuoksi marginaalit supistuivat nopeasti. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201838.pdf
Elvytys ei näy Kiinan heinä-elokuun investointikehityksessä Kiinan elokuun viralliset taloustilastot eivät viittaa suuriin muutoksiin taloustilanteessa verrattuna edellisiin kuukausiin. Vaikka kuukausitilastot eivät suurta vaihtelua sisällä, näyttää kolmannen neljänneksen kasvuvauhti jäävän virallistenkin tilastojen mukaan huomattavasti viime vuoden vastaavaa ajankohtaa hitaammaksi. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201838.pdf
Kiinan ja Venäjän välinen strateginen kumppanuus koskee vain maiden johtajia  Virallinen Kiina korostaa ystävyyttä Venäjän kanssa, mutta suuri osa kansasta kyseenalaistaa ystävyyden ja pitää Venäjää Kiinan suurimpana turvallisuusuhkana. Epäluulo juontaa maiden vaikeasta historiasta, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio instituutin uusimmassa FIIA Briefing Paper -julkaisussa. Julkaisun mukaan Kiina ja Venäjä jakavat samankaltaisen näkemyksen kansainvälisen järjestelmän moninapaisuuden tarpeesta ja Yhdysvaltain uhkasta, mutta tämä ei riitä tekemään maista ystäviä tai liittolaisia. https://www.fiia.fi/julkaisu/kiinalaisten-syva-epaluulo-venajaa-kohtaan
Korkoero Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä huvennut Samalla kun Kiinan on kasvua elvyttääkseen keventänyt rahapolitiikkaansa, on Yhdysvallat kiristänyt rahapolitiikkaa. Fed nosti korkoja viimeksi 26.9. Korkoero maiden välillä onkin umpeutunut tämän vuoden aikana. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201839.pdf
UnionPay suunnittelee Eurooppaan laajenemista; ulkomaisten korttiyhtiöiden pääsy Kiinanmarkkinoille yhä vaikeaa Kiinan valtion kontrolloima maksukorttiyhtiö UnionPay aloittaa Eurooppaan laajenemisen Iso-Britanniasta myöntämällä aluksi elektronisia mobiilimaksukortteja yritysasiakkaille Aasian-matkailua varten. Myöhemmin suunnitteilla on myös UnionPayluottokorttien liikkeeseen laskeminen Euroopassa kolmansien osapuolien kuten pankkien kautta. UnionPay on laajentunut viime vuosina kansainvälisesti lähinnä Aasiaan ja kehittyville markkinoille. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201839.pdf
Suomen palvelukaupan ylijäämä Kiinan kanssa tasapainottaa tavarakaupan alijäämää Vaikka Suomen tullin mukaan tammi-kesäkuussa Suomen koko tavarakauppa kasvoi keskimäärin 6 prosentin vauhtia vuotta aiemmasta, kauppavaihto Kiinan kanssa ei käytännössä kasvanut lainkaan. Tavaravienti Kiinaan oli 1 710 miljardia euroa (+2 %) ja tuonti 2 160 miljardia euroa (-1 %), joten tavarakaupan alijäämä oli 450 miljoonaa euroa. Alijäämä pieneni vuotta aiemmasta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201839.pdf BOFIT ennustaa Kiinan kasvun hidastuvan ongelmien kasaantuessa Kiinan talousnäkymät ovat tänä vuonna muuttuneet aikaisempaa epävarmemmiksi. Maaliskuun ennusteen tapaan BOFIT arvioi perusennusteessaan kasvun olevan edelleen vahvaa, vaikka se hidastuu 5 prosentin paikkeille ennustejakson lopulla. Riskit ennustettua hitaammasta kasvusta ovat kuitenkin kasvaneet. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201840.pdf
Kiinassa velkaa suhteellisesti enemmän kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) tuoreiden tilastojen mukaan Kiinan kokonaisvelkasuhde kasvoi peräti 5 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 261 prosenttiin BKT:stä. Kiinalla on talouden kokoon nähden hieman enemmän velkaa kuin Yhdysvalloilla ja euroalueella ja huomattavasti enemmän mitä muilla BIS:n tilastoimilla nousevilla talouksilla. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201840.pdf
Kauppakiistat panneet vauhtia Kiinan pysähdyksissä olleisiin talousuudistuksiin Viranomaiset ovat kesän aikana tehneet uudistuksia, jotka helpottavat ulkomaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille. Uudistukset sisältävät sijoittamisen helpottamista ja tuontitullien laskuja. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201841.pdf Kiinan keskuspankki jatkaa rahapolitiikan keventämistä Pankkien varantovaatimusta lasketaan yhdellä prosenttiyksiköllä 15.10. alkaen. Varantovaatimusta on laskettu kuluvana vuonna jo kolme kertaa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201841.pdf
Kiinassa haetaan paljon patentteja, mutta niiden kaupallinen arvo on vähäinen Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn mukaan Kiinassa myönnetään vuosittain selvästi eniten patentteja maailmassa. WIPOn mukaan vuonna 2016 kotimaisia patentteja haettiin Kiinassa peräti 1,3 miljoonaa patenttia ja myönnettiin yli 400 000. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201841.pdf
Virallinen Kiina rauhoittelee hidastuvasta kasvusta huolestuneita markkinoita Kiinan tilastovirasto raportoi tammi-syyskuun BKT:n reaalisen vuosikasvun olleen 6,7 %, kun kolmannella neljänneksellä kasvu hidastui 6,5 prosenttiin. Osaltaan kasvun hidastuminen heijastaa tuotannon palveluvaltaistumista. Viimeisen vuoden jaksolla palveluiden osuus kokonaistuotannosta oli 52 %, teollisuuden ja rakentamisen vajaat 41 % ja alkutuotannon runsaat 7 %.https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201843.pdf Kiinan keskeiset valtionyritysten reformit polkevat paikallaan Kiinassa on viime vuosina erilaisten ohjelmien ja tukien avulla pyritty tekemään valtionyrityksistä suurempia ja vahvempia, mikä on kaventanut yksityisen sektorin liikkumavaraa. Valtionyhtiöiden osuus teollisuuden varoista onkin tänä vuonna kääntynyt hienoiseen kasvuun. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201843.pdf
Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu syö Kiinan ulkomaankaupan ylijäämää Kiinan tullin mukaan ulkomaankaupan ylijäämä oli tammi-syyskuussa 220 mrd. dollaria. Ylijäämä on pienentynyt selvästi vuoden 2016 jälkeen, mistä valtaosa selittyy muutoksilla raaka-aineiden, etenkin öljyn, hinnoissa. Kun tavarakaupasta jätetään raaka-aineet pois, ylijäämä on pysynyt melko vakaana viimeiset vuodet. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201842.pdf Kiinan pörssikurssien lasku lisää rahoitusmarkkinoiden riskejä Kiinan osakemarkkinoiden luisu kiihtyi viime viikolla muun maailman mukana. Manner-Kiinassa listattujen osakkeiden arvosta on kuluvana vuonna sulanut yli 14 000 mrd. juania (2 000 mrd. dollaria), ja sijoittajat ovat jälleen vaatineet valtiota pysäyttämään kurssilaskun. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201842.pdf Kiina pehmentää toimia ilmansaasteiden hillitsemiseksi Kiinan ympäristöministeriö ilmoitti lokakuussa aikaisemmin suunniteltua vaatimattomammista tavoitteista ilmansaasteiden hillitsemiseksi tulevalla talvikaudella. Hallitus ei myöskään turvaudu samanlaisiin raskaan teollisuuden tuotantoleikkauksiin kuin viime vuonna. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201842.pdf
Kiinan automarkkinoilla kasvu on pysähtynyt Kiinan autoalan myyntitilastojen mukaan henkilöautoja myytiin kolmena viime kuukautena vähemmän kuin vuosi sitten. Syyskuussa myynti väheni 12 % vuodentakaisesta. Samalla autonvalmistajien voitot ovat laskeneet jyrkästi. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201844.pdf
Kiinalaisyritysten suorat sijoitukset ulkomaille edelleen pienemmät kuin vuonna 2016 Kauppasodan kärjistymisestä huolimatta Kiinaan on virrannut tammi-syyskuussa enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös Kiinan suorat sijoitukset
ulkomaille ovat kasvaneet. Kuva investointikehityksestä kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä tilastoja käytetään.https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201844.pdf
Kiinassa ostovoiman kasvu on hidastunut Tilastoviraston mukaan käytettävissä olevat tulot nousivat kaupunkialueilla tammi-syyskuussa 8 % vuotta aiemmasta. Tulojen nousu on pysytellyt tällä tasolla jo useamman vuoden ajan. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201845.pdf
Kiinan kuluvan vuoden vaihtotase alijäämäinen ja valuuttavarannon arvo laskee Maksutasetilastojen mukaan vaihtotase oli tammi-syyskuussa 13 mrd. dollaria alijäämäinen, kun viime vuoden vastaavaan aikaan se oli 103 mrd. ylijäämäinen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201845.pdf
Kiinan keskuspankki laski liikkeelle juan-velkakirjoja Hongkongissa Vaikka juanin kurssivaihtelut ovat lisääntyneet, Kiinan valuuttaviranomaiset ohjaavat kurssikehitystä edelleen voimakkaasti. Valuuttakurssiodotusten kannalta on tärkeää, miten juanin kurssi Hongkongissa (CNH) kehittyy suhteessa Manner-Kiinan kurssiin (CNY). https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201845.pdf
Kiinassa myös vähittäiskaupan kasvu painui BKT:n kasvutavoitteen alle Kiinan yksityisen kulutuksen tärkeimpänä indikaattorina pidetty vähittäiskauppa kasvoi lokakuussa reaalisesti alle 6 % vuodentakaisesta. Luku pitää sisällään nopeasti kasvavan verkkokaupan, jonka osuus kulutustavaroiden myynnistä on jo yli 17 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201846.pdf Pankkilainakannan nopea kasvu jatkuu Kiinassa Juanmääräisten lainojen kanta kasvoi lokakuussa 13,1 % vuodentakaisesta. Tammi-lokakuussa uusia pankkilainoja myönnettiin 13 800 mrd. juania (2 000 USD), kun viime vuoden vastaavaan aikaan niiden määrä oli 11 800 mrd. juania. Valuuttamääräisten lainojen osuus Kiinassa on vain noin 4 % pankkilainakannasta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201846.pdf Kiinan raaka-aineiden tuonti kasvaa edelleen vahvasti Kiinan tullin mukaan maan ulkomaankaupan ripeä kasvu jatkui lokakuussa, kun tavaraviennin arvo kasvoi 16 % vuotta aiemmasta ja tuonti 21 %. Molempien kasvuvauhdit olivat suunnilleen samaa tasoa kuin aiempina kuukausina. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201846.pdf Kiinassa asuntojen hintojen nousu tasaantunut Kiinteistömarkkinayritys SouFunin mukaan asuntojen keskihinta on kiinalaiskaupungeissa ollut viimeiset kuukaudet noin 16 600 juania/m2 (1 800 EUR), mikä on 5 % enemmän kuin vuosi sitten. Neljässä tärkeimmässä kaupungissa hintakehitys on tänä vuonna ollut maltillista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201847.pdf
Kiinassa alueiden väliset elintaso- ja kasvuerot suuret BKT:n reaalinen vuosikasvu Kiinan 31 alueella vaihteli tammi-syyskuussa Yunnanin 9,1 prosentista Tianjinin 3,5 prosenttiin. Kiinan BKT:n kasvu oli tammi-syyskuussa 6,7 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201847.pdf EU tehostaa Kiinasta tulevien investointien valvontaa Viime viikolla (20.11.) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat mekanismeista, joilla valvotaan EU:n ulkopuolelta alueelle tulevia suoria sijoituksia. Tavoitteena on varmistaa, että ulkomaiset sijoitukset kriittiseen infrastruktuuriin ja teknologiaan eivät vaaranna EU:n sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201848.pdf
Kiinassa työtaistelut lisääntyneet viime vuodesta Hongkongissa toimivan Kiinan työmarkkinoita seuraavan kansalaisjärjestö China Labour Bulletinin mukaan työtaistelut ovat lisääntyneet selvästi kuluvana vuonna. Mielenilmaukset ovat liittyneet etenkin maksamattomiin palkkoihin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201848.pdf
Hyvät satovuodet jatkuivat Kiinassa Tilastoviraston mukaan kesän viljasato (139 miljoonaa tonnia) oli suurin piirtein yhtä suuri kuin viime vuonna. Kesäsato kattaa runsaan viidesosan koko vuoden sadosta. Tilastoja syksyn pääsadosta ei ole vielä julkistettu, mutta sen arvioidaan olleen viime vuoden kokoluokkaa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201848.pdf EU:lla on nyt työkalut vastata Kiinan haasteeseen yhteyksien rakentamisessa EU:n uusi strategia Euroopan ja Aasian yhdistämiseksi on vastaus Kiinan silkkitiehankkeeseen ja tärkeä askel eurooppalaisten etujen ajamiseksi yhteyksiä rakentamalla. Se asettaa ehdot Euroopan ja Kiinan yhteistyölle, mutta siihen liittyy esimerkiksi rahoitusta koskevia epävarmuuksia, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Bart Gaens uusimmassa FIIA Comment julkaisussa. Gaensin mukaan paljon riippuu siitä, minkä verran lisärahoitusta EU pystyy keräämään yksityiseltä sektorilta ja rahoituslaitoksilta. https://www.fiia.fi/julkaisu/euroopan-yhteysstrategia-ja-kiinan-haaste   Kiina ja Yhdysvallat lykkäävät tullien korotuksia antaakseen aikaa kauppakiistoja koskevalle neuvotteluratkaisulle Viime viikonloppuna Argentiinan G20-kokouksen yhteydessä presidentit Donald Trump ja Xi Jinping sopivat maiden aloittavan neuvottelut keskinäisten kauppakiistojen ratkaisemiseksi. Neuvotteluille on annettu aikaa kolme kuukautta, jona aikana Yhdysvallat pidättäytyy uusista tullien korotuksista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201849.pdf Kiina ja Yhdysvallat puoltavat Maailman kauppajärjestö WTO:n reformeja, mutta sopu sisällöstä kaukana Argentiinan G20-kokouksessa saatiin puristettua päätöslauselma, jossa jäsenet sitoutuvat välttämättömiin uudistuksiin WTO:n toiminnan parantamiseksi. Kiinan kehitys ja sen harjoittama talouspolitiikka ovat suurelta osin syynä siihen, miksi kehittyneet maat ajavat järjestön uudistamista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201849.pdf  Markkinat reagoivat varovaisen myönteisesti Trumpin ja Xin välirauhaan Odotukset Yhdysvaltojen ja Kiinan presidenttien G20-maiden kokouksen yhteydessä käytyjen neuvotteluiden tuloksista eivät etukäteen olleet korkealla. Pelkästään tullikorotusten lykkääminen ja maiden palaaminen neuvottelupöydän ääreen riittikin positiiviseen joskin maltilliseen ja lyhytkestoiseen markkinareaktioon Kiinassa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201849.pdf 
Kiinan talousuudistusten aloittamisesta on kulunut 40 vuotta Kuluvalla viikolla merkkipäivää juhlistettiin suurella korkean tason kokouksella Pekingissä. Kokous ei kuitenkaan tarjonnut mitään uutta uudistusrintamalla. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201851.pdf Kiinassa talouskasvu jatkaa hidastumista Virallisten tilastojen mukaan teollisuustuotannon kasvuvauhti hiipui marraskuussa lähemmäs 5 prosenttia ja vähittäiskaupan myynti jäi jo toisena kuukautena peräkkäin alle 6 prosentin. Viime kuun heikko tuonti- ja vientikehitys vahvistavat kuvaa Kiinan talouskasvun tuntuvasta hidastumisesta, vaikka investointien kasvu (5 %) kiihtyikin aavistuksen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201851.pdf Hongkong ja kestävä kehitys – haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia Hongkongissa kestävä kehitys ymmärretään yhä pitkälti ympäristöllisen ulottuvuuden kautta. Ympäristön kohdalla Hongkongilla on myös eniten parannettavaa, kun taas taloudellinen kestävyys on hyvällä tasolla. Kestävä kehitys on yksi osa-alue, jossa Suomella ja suomalaisyrityksillä on yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia Hongkongissa. https://um.fi/edustustojen-raportit/-/asset_publisher/W41AhLdTjdag/content/hongkong-ja-kestava-kehitys-haasteita-jaliiketoimintamahdollisuuksia/384951?curAsset=0&stId=47307 Kiina – minne menet? Maailma hakee parhaillaan uutta taloustasapainoa. Kiina ei ole enää kiltti poika, se tuntee arvonsa ja kertoo sen myös muille. Taloustasapainon siirtymä kohti itää haastaa käsityksemme yhteiskunnasta – kritiikki länsimaista demokratiaa kohtaan on kasvanut finanssikriisin jälkeen
vauhdikkaasti. Kiina jakaa omaa malliaan anteliaasti ympäri maailman. https://kauppapolitiikka.fi/markkinat/kiina-minne-menet/ https://kauppapolitiikka.fi/kolumnit/kiina-kiina-kiina/
Kiinan taloudessa vuosi vaihtui alavireisesti Kiinan taloustilanne vaikeutui vuonna 2018 kauppasodan kärjistymisen myötä. Tämä näkyi niin osakekurssien laskuna, juanin heikkenemispaineiden kasvuna kuin uusina häiriöinä rahoitusmarkkinoilla. Laukaiseva tekijä markkinoiden hermoilulle oli Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen, mutta taustalla ovat Kiinan kotimaiset ongelmat kuten kasvun hidastuminen ja vaikea velkatilanne. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2019/v201901.pdf
Kiinan talouden työkokous ei tarjonnut suuria muutoksia talouspolitiikan linjaan Joulun alla pidetty vuoden 2019 talouspolitiikan linjoja hahmotteleva työkokous keräsi yhteen kaikki Kiinan keskeiset päättäjät. Kokouksen tiedotteet viittaavat siihen, että talouspolitiikka tulee olemaan odotetun kaltaista. Talouskasvua tuetaan, kasvun laatua pyritään parantamaan ja teollisuutta kehitetään. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2019/v201901.pdf
Kiinan talouskasvun ennustetaan jatkavan hidastumistaan vuonna 2019 BKT:n kasvun hidastuminen johtuu pääasiassa kotimarkkinoiden kysynnän heikkenemisestä, mutta myös ulkoisen kysynnän odotetaan heikkenevän, kun Kiinan vientimarkkinoiden kasvun ennustaan hidastuvan ja kauppasodan jatkuvan. Kiinan odotetaan jatkavan kasvua elvyttävää talouspolitiikkaa, mutta jo ennestään mittava velkataakka estää talouden laajan elvytyksen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2019/v201901.pdf

MALESIA Malesian bisnesympäristö on maailman 15:nneksi paras Malesia nousi Maailmanpankin Ease of Doing Business-listauksessa sijalle 15, ja kehuja tulee varsinkin yrityksen perustamisen vaivattomuudesta. Malesian hallitus on ensimmäisen puolivuotisensa aikana keskittynyt käymään läpi edellisen hallituksen kirjanpitoa ja korruptiotapauksia. Talouden ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 4,8 prosenttia. Hallitus vauhdittaa neljättä teollista vallankumousta, mikä voi avata bisnesnäkymiä myös suomalaisyrityksille. https://bit.ly/2Pfjxu3

MYANMAR
Riikka Laatu: Keskeistä Myanmarissa rauhanrakennus Rakhinen ja rohingojen tilanteen ratkaisu ei tule olemaan helppo ja se vie aikatal, sanoo Suomen Myanmarin-suurlähettiläs Riikka Laatu. https://bit.ly/2BMH9CL

SINGAPORE
EU tiivistää suhteitaan Singaporen kanssa EU:n ja Singaporen välillä allekirjoitettiin viime viikolla kauppasopimus, sijoitussuojasopimus sekä kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva puitesopimus. ASEAN-maista Singapore on EU:n ylivoimaisesti tärkein kumppani. Kahdenvälisen tavarakaupan kokonaisarvo on 53,3 miljardia euroa (2017) ja palvelukaupan kokonaisarvo 44,4 miljardia euroa (2016). Yli 10 000 eurooppalaista yritystä on sijoittautunut Singaporeen ja palvelee sieltä käsin koko Tyynenmeren aluetta. Singapore on myös eurooppalaisten tärkein sijoituskohde Aasiassa. Kahdenväliset sijoitukset ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina: niiden arvo nousi 256 miljardiin euroon vuonna 2016. Kauppasopimus Singaporen kanssa poistaa lähes kaikki jäljellä olevat tullit tietyiltä EU:n tuotteilta. Sopimus tekee esimerkiksi elektroniikan, elintarvikkeiden ja lääkkeiden kaupasta yksinkertaisempaa. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6139_fi.htm ja Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 25. lokakuuta 2018
Vapaakauppasopimus Singaporen kanssa tuo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin Brysselissä 19.10.2018 ja sen odotetaan tulevan voimaan alkuvuonna 2019. Singapore on Suomen ja EU:n suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa. Vapaakauppasopimus purkaa teknisiä kaupanesteitä, poistaa tulleja ja avaa mahdollisuuksia julkisten hankintojen markkinoilla. https://bit.ly/2Sqve38 https://kauppapolitiikka.fi/kauppaneuvottelut/vapaakauppasopimus-singapore/

TADŽIKISTAN
Tadžikistanissa Suomen tukema vesihanke auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueen ankarissa olosuhteissa ei riitä, että haavoittuvimmassa asemassa oleville saadaan juomavettä ja käymälät. Asukkaiden tulee myös osata varautua ilmastonmuutokseen – mutta miten se tehdään? https://bit.ly/2DYbcsr

VIETNAM EU:n kauppa- ja investointisopimus Vietnamin kanssa nytkähti eteenpäin Komission neuvottelemalla EU:n ja Vietnamin välisellä kauppasopimuksella poistetaan lähes kaikki osapuolten välisen tavarakaupan tullit. Siinä sitoudutaan vahvasti ja oikeudellisesti sitovasti kestävään kehitykseen, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun ja suoralla viittauksella Pariisin sopimukseen myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sopimuksen etuna on myös se, että EU:n yritykset voivat osallistua tasa-arvoisena paikallisten yritysten kanssa Vietnamin viranomaisten ja valtion omistamien yritysten julkaisemiin julkisia hankintoja koskeviin kilpailuihin. Sopimus edellyttää vielä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6127_fi.htm ja Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 25. lokakuuta 2018
Kauppakamarit avaavat ovia Vietnamiin Yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia päästä Vietnamin kasvumarkkinoille, kun Keskuskauppakamari solmi yhteistyösopimuksen Vietnamin Kauppa- ja teollisuuskamari VICCI:n kanssa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän Team Finland -matkan yhteydessä Hanoissa tänä aamuna allekirjoitetun sopimuksen johdosta maiden kauppakamarit lupaavat auttaa maidensa yrityksiä uusien kauppakumppanien ja investointien houkuttelussa. https://kauppakamari.fi/2018/10/16/kauppakamarit-avaavat-ovia-vietnamiin/ AFRIKKA

Afrikan kehitys vaatii investointeja ja innovaatioita Afrikassa, maailman toiseksi suurimmalla mantereella, on 56 valtiota. Siellä asuu 1,2 miljardia ihmistä. Väestönkasvu on erittäin nopeaa, ja väestön ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogs/2018/afrikan-kehitys-vaatii-investointeja-jainnovaatioita/?utm_source=email&utm_medium=email&utm_campaign=bf_uutiskirje_19_2018
Naapurimaiden sopu tuo uutta toivoa Afrikan Sarveen Etiopia ja Eritrea sopivat heinäkuussa pari vuosikymmentä kestäneen rajakiistansa. ”Molemmissa maissa iloitaan sovusta ja odotetaan sen hyötyjen näkyvän ihmisten elämässä”, Suomen Etiopiansuurlähettiläs Helena Airaksinen arvioi. https://bit.ly/2FT0qX3
Uuden Afrikan lähettiläs ”Suomalaisten on aika katsoa Afrikkaan uusin silmin”, Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Laura Torvinen sanoo. Palatessaan maahan viiden vuoden tauon jälkeen hän joutui päivittämään myös omia kuviaan Afrikasta ja Mosambikista. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/uuden-afrikan-lahettilas?curAsset=0&stId=44227
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen: Suomi myöntää 5,45 miljoonaa euroa Afrikan kriiseihin ja lisää tukeaan YK:n hätäapurahastolle Vuoden 2019 yhteenlaskettu humanitaarisen avun tarve on YK:n tuoreen arvion (Global Humanitarian Overview 2019) mukaan noin 22 miljardia euroa. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/ulkomaankauppa-ja-kehitysministeri-virolainen-suomi-myontaa-545-miljoonaa-euroa-afrikan-kriiseihin-ja-lisaa-tukeaan-yk-n-hataapurahastolle?curAsset=0&stId=44227

KENIA
Innovatiivinen mobiilimaksaja etsii Suomesta kauppakumppaneita Kaikki maat haluavat nyt osansa Afrikan tarjoamista kaupallisista mahdollisuuksista. Suomen ja Kenian välillä ne ovat jo pitkälti toteutumassa. Kenia on Itä-Afrikan suurin ja kehittynein talous. Maan keskiluokka kasvaa nopeasti, ja Nairobi on viime vuosina vahvistanut asemiaan liike-elämän alueellisena keskuksena. Itä-Afrikan kasvava alueellinen kauppa ja kohentuva infrastruktuuri tukevat Kenian lupaavaa talouskasvua. Suomalaisyritysten korkea osaaminen ja teknologia täydentävät hyvin niitä alueita, joilla Kenia haluaa kehittää talouttaan. Kenialainen 25 yrityksen valtuuskunta selvitti viime viikon Suomen-vierailullaan mahdollisuuksia lisätä maiden välistä kauppaa. Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö Keniassa tukee kaupan kehittämistä. https://bit.ly/2QuFycN
MOSAMBIK
Mosambikissa käydään demokratialla köyhyyttä vastaan Demokratiaa ei voi viedä, mutta sen avulla voi vähentää köyhyyttä. Näin uskovat suomalaiset ja mosambikilaiset kansanedustajat, jotka ovat mukana kehitysyhteistyöhankkeessa Mosambikissa. https://bit.ly/2SqIuoh
NAMIBIA
Namibian ajankohtainen tilanne Namibia sijoittuu monella yhteiskunnallista kehitystä mittaavalla asteikolla afrikkalaisittain korkealle. Silti se on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. Naisiin kohdistuva väkivalta, epäoikeudenmukainen maanjako sekä korkea nuorisotyöttömyys huolestuttavat namibialaisia. Maan poliittisia tunnusmerkkejä ovat vakaus ja ennakoitavuus. Nykyjärjestelmä, jossa valta-asema on yhdellä puolueella, kantaa näillä näkymin lähivuodet. Parlamentin ulkopuolelle on syntynyt nuorten vetämää liikehdintää, joka ennakoi poliittista muutosta. Loppuvuoden merkittäviä tapahtumia ovat Namibian isännöimä SADC-huippukokous, josta käynnistyy Namibian vuoden mittainen puheenjohtajuuskausi. Lokakuussa pidetään tärkeä kansallinen maanomistuskonferenssi, jonka suhteen odotukset ovat korkealla. Talouden ongelmat jatkuvat, mutta kaikesta huolimatta tänä vuonna saatetaan nähdä maltillisia kasvulukuja. Namibian keskuspankin viimeisimmän ennusteen mukaan 0,6 prosentin BKT-kasvun katsotaan olevan mahdollista. https://bit.ly/2Q72Rdf
SAMBIA
Sambiassa selvitetään hallinnon väärinkäyttöepäilyjä Valtionhallintoa koskevat väärinkäyttöepäilyt kiristävät tilannetta Sambiassa. Suomen ja Sambian välisestä yhteistyöstä vastaavan yksikön päällikkö Juha Savolainen kertoo tilanteesta. https://bit.ly/2FSvSov
SOMALIA
Suomalaisyritykset löysivät Somalian ”Somalit ovat luonnostaan yrittäjiä, Suomessa on ensiluokkaista osaamista ja teknologiaa. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle ”, Suomessa tällä
viikolla vieraillut Somalian kauppa- ja teollisuusministeri Mohamed Abdi Hayir sanoo. https://bit.ly/2QtGYEE

TANSANIA
EU arvioi Tansania-suhteitaan EU antoi torstaina 15. marraskuuta lausunnon, jossa se ilmaisi huolensa Tansanian viimeaikaisesta poliittisesta kehityksestä. EU:lla ja sen jäsenmailla on laajat ja tiiviit suhteet Tansaniaan. Suomen Tansanian suurlähettiläs Pekka Hukka kertoo, mitä maassa on meneillään. https://bit.ly/2AKXRR6

TUNISIA
Äänestämättä jättäminen heikentää Tunisian kunnianhimoista vallanhajautusuudistusta  Tunisian toukokuiset kunnallisvaalit olivat ensimmäinen harppaus kohti maan kunnianhimoista tavoitetta siirtää päätöksentekoa paikalliselle tasolle. Vaikka hallintorakenteet uudistuvat ja demokratiakehitys jatkuu, ennätysalhainen äänestysprosentti uhkaa valtion ja kansalaisyhteiskunnan välisen suhteen kehitystä. https://www.fiia.fi/julkaisu/uudistuksista-tunisian-ihmelaake ZIMBAWE Timo Olkkonen: Zimbabwen talous avainasemassa Maan talous on saatava raiteilleen, jotta Zimbabwe ja zimbabwelaiset pääsevät eteenpäin, korostaa EU-suurlähettilääksi Harareen siirtyvä Timo Olkkonen. https://bit.ly/2zBLcjY

EUROOPPA
EU-rahoitusta suomalaisten yritysten kasvuun Euroopan investointipankin ja Tesin uusi rahoitusmalli tarjoaa kahdeksan vuoden aikana 100 miljoonaa euroa sijoituksia kasvuhakuisille pk-yrityksille ja innovatiivisille midcap-yrityksille. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-rahoitusta-suomalaisten-yritysten-kasvuun
Vahvaa kunnianhimoa ja sääntelyn sudenkuoppia – energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian uudet EU-velvoitteet EU:n puhtaan energian paketin neuvotteluissa on päästy monelta osin voiton puolelle. Alkukesän kuumissa trilogeissa syntyi sopu sekä energiatehokkuutta että uusiutuvaa energiaa koskevista direktiiveistä. Säädökset on kuitenkin myös pantava tehokkaasti toimeen jäsenvaltioissa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa Suomen kannalta? Mitkä ovat keskeiset haasteet? https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vahvaa-kunnianhimoa-ja-saantelyn-sudenkuoppia-energiatehokkuuden-jauusiutuvan-energian-uudet-eu-velvoitteet
Uusi liikesalaisuuslaki voimaan Tasavallan presidentti vahvisti 10.8.2018 uuden liikesalaisuuslain, jolla pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan siten, että kansallisessa lainsäädännössä käytetään johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Laki tulee voimaan 15.8.2018.https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-liikesalaisuuslaki-voimaan
OECD Euroopan unionista https://read.oecd-ilibrary.org/economics/oecd-economic-surveys-european-union-2018_eco_surveys-eur-2018-en#page1

Unionin tila 2018: EU:sta vahvempi maailmanlaajuinen toimija – Euroopan komissio ehdottaa päätöksenteon tehostamista yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi 12. syyskuuta 2018 pitämässään puheessaan unionin tilasta seuraavaa: ”Meidän on kyettävä esiintymään yhtenäisemmin ulkopolitiikan alalla. Siksi
komissio esittää tänään uuden ehdotuksen siitä, miten voisimme siirtyä määräenemmistöpäätöksiin tietyillä ulkosuhteiden aloilla. Ei kaikissa kysymyksissä, vaan tietyillä aloilla, esimerkiksi silloin kun on kyse ihmisoikeuksista tai siviilioperaatioista. Tämä on mahdollista nykyisten perussopimusten nojalla. Mielestäni nyt on aika hyödyntää tätä Lissabonin sopimuksen unohdettua siirtymälauseketta, jonka avulla voimme siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.” http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-5683_fi.htm?cn=ZmxleGlibGVfcmVjc18y&refsrc=email EU-puheenjohtajuus näkyväksi koko Suomessa Suomen historian kolmas EU-puheenjohtajuuskausi lähestyy. Suomi toimii puheenjohtajana ensi vuoden heinäkuun alusta vuoden loppuun. Lissabonin sopimuksen myötä puheenjohtajamaan tehtävät ovat vähentyneet. Suuri osa puheenjohtajuudesta tapahtuu Brysselissä. Suomessa tullaan kuitenkin järjestämään ainakin kuusi epävirallista ministerikokousta ja yhteensä lähemmäs 100 kokousta. Haaste puheenjohtajuuskauden näkymiselle koko maassa ja suomalaisten arjessa on, että kokoukset järjestetään Helsingissä. https://bit.ly/2OrNvhX
Suomi saa 29,9 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea liikennehankkeille Suomesta haettiin tukea neljään eri hankkeeseen, joille kaikille myönnetään EU:n väylä- ja liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta (CEF – Connecting Europe Facility). Suomeen kohdistettavan tuen määrä on 29,9 miljoonaa euroa. EU investoi yhteensä lähes 700 miljoonaa euroa kestävään ja innovatiiviseen liikenteeseen. https://www.lvm.fi/-/suomi-saa-29-9-miljoonaa-euroa-eu-n-rahoitustukea-liikennehankkeille-985244
Verkostot voivat auttaa EU:ta epävarmassa turvallisuustilanteessa  Liberaalia, sääntöperustaista kansainvälistä järjestelmää haastavat yhtäältä voimapolitiikan nousu ja toisaalta vallan hajautuminen ja verkostojen merkityksen kasvu. Tässä tilanteessa EU:n kannattaisi kehittää sellaisia ulkopoliittisia strategioita, jotka hyödyntävät verkostoja voimapolitiikkaa vastaan, todetaan Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa FIIA Analysis julkaisussa. Analyysissä tarkastellaan kahta esimerkkiä siitä, miten EU voi hyödyntää verkostoja puolustaakseen arvojaan ja etujaan: verkostojen merkitystä hybridiuhkien vastaisen resilienssin vahvistamiselle ja verkostojen käyttöä Ukrainan tukemiseen. Julkaisun on kirjoittanut Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. https://www.fiia.fi/julkaisu/eu-foreign-policy-in-a-networked-world
Suomi hakee EU:n rahoitustukea liikennehankkeille Suomalaiset toimijat hakevat väylä- ja liikennehankkeille EU:n CEF-rahoitustukea yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus on 3,8 miljoonaa euroa. Muut suomalaiset toimijat hakevat tukea yhteensä 10,1 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta Suomesta haetaan Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin raideinfrastruktuurin rakentamiseen, jolle rahoitusta haetaan 8 miljoonaa euroa. Rahoitus käytettäisiin turvallisen ja tehokkaan terminaalialueen rakentamiseen 1100 metrin pituisten junien lastinkäsittelyä varten. Lisäksi suomalaiset toimijat hakevat tukea seitsemälle hankkeelle, jotka on tarkoitus toteuttaa yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Kansainvälisissä hankkeissa keskitytään älyliikenteen edistämiseen ja pyritään sujuvoittamaan liikennettä digitaalisten ratkaisujen avulla. https://www.lvm.fi/-/suomi-hakee-eu-n-rahoitustukea-liikennehankkeille-986298
Lisärahoitusta maataloustuotteiden myynninedistämiseen Euroopan komissio on myöntänyt 172,5 miljoonaa euroa EU:n maatalouselintarvikkeiden menekinedistämiseen Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Seuraavien kolmen vuoden aikana toteutetaan 79 kampanjaa, jotka kattavat monenlaisia tuotteita maitotuotteista oliiveihin ja oliiviöljyyn, hedelmiin ja vihanneksiin. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa EU:n maatalouselintarvikealan tuottajia viestimään tuotteidensa laadusta ja lisäämään näin tuotteidensa menekkiä EU:ssa ja avaaman myös uusia markkinoita. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6124_fi.htm Kuluttajamarkkinoiden tulostaulu 2018 julkaistu Komissio on julkaissut kuluttajamarkkinoiden vuoden 2018 tulostaulun, jolla seurataan kuluttajien arvioita 40 tavara- ja palvelumarkkinasektorin suoriutumisesta EU-maissa. Useimmissa maissa
ongelmia esiintyy kuluttajien mielestä eniten televiestintä-, rahoitus- ja yleishyödyllisissä palveluissa, kuten vesihuollossa, kaasumarkkinoilla, sähkönjakelussa ja postipalveluissa. Suomessa erityisen hyvin toimivat kuluttajien mukaan maitotuotteiden markkinat, asuntolainamarkkinat ja vesihuolto. EU-vertailussa Suomesta heikoimmin pärjäävät silmälasien ja linssien markkinat. Tulostaulu perustuu keskeisiin indikaattoreihin, joita ovat mm. luottamus siihen, että myyjät noudattavat kuluttajansuojasääntöjä, tarjousten vertailtavuus, vähittäismyyjien/toimittajien valintamahdollisuudet, kuluttajien odotusten täyttymisen aste sekä se, kuinka vakavaa vahinkoa markkinoiden ongelmat aiheuttavat. Lisäksi seurataan ja analysoidaan muita indikaattoreita, kuten palveluntarjoajan vaihtamista ja hintoja. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6085_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 18. lokakuuta 2018 Komissiolta uusi biotalousstrategia Biotalous kattaa kaikki alat, jotka ovat riippuvaisia biologisista luonnonvaroista. Se on yksi EU:n suurimmista toimialoista, ja kattaa maatalouden, metsätalouden, kalatalouden, elintarvikealan, bioenergian ja biopohjaiset tuotteet. Biotalouden vuotuinen liikevaihto on noin 2 biljoonaa euroa ja se työllistää noin 18 miljoonaa henkilöä. Sillä on myös keskeinen merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle. Komissio esitteli viime viikolla biotalousstrategian, jolla pyritään parantamaan ja lisäämään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, hillitsemään ilmastonmuutosta ja tukemaan kestävää kehitystä. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6067_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 18. lokakuuta 2018 Sosiaalialan kolmikantakokous pohti digitalisaatiota Työnantajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen ja EU:n edustajien kolmikantakeskusteluissa aiheina olivat digitaalinen vallankumous ja sen mahdollisuudet työmarkkinoiden ja talouden kannalta, tuottavuuden parantamisen haasteet Euroopassa sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Sosiaalialan kolmikantahuippukokous järjestetään kahdesti vuodessa. Huippukokouksen jälkeen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi, että ”vuodesta 2014 lähtien on luotu 12 miljoonaa uutta työpaikkaa, investoinnit ovat pääsemässä vauhtiin, ja talous kasvaa. On kulunut vuosi siitä, kun Göteborgin huippukokouksessa annettiin julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Tärkeitä painopisteitä koskeva lainsäädäntötyö on nyt aika saada päätökseen. Niitä ovat työn ja yksityiselämän tasapainottaminen, ennakoitavat ja läpinäkyvät työolot, sosiaaliturvan saatavuus, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen ja uusi Euroopan työviranomainen”. http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-6122_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 18. lokakuuta 2018 EU-rahoitusta itärajan rajanylityspaikkojen parannuksiin Euroopan komissio on myöntänyt naapuruuspolitiikan ENI CBC -ohjelmastaan rahoituksen yhteensä lähes 42 miljoonan euron hankkeille, joissa tehdään parannuksia rajanylityspaikoilla Suomen ja Venäjän rajalla. Suomen Liikenneviraston omarahoitusosuus hankkeissa on kaikkiaan 3,13 miljoonaa euroa. Raja-Joosepissa parannetaan tierakenteita ja uusitaan raja-aseman rakennukset. Vartiuksen kohdalla parannetaan tietä, rataa ja sen varusteita ja rakennuksia. Lisäksi rakennetaan uusi noin kilometrin pituinen kohtauspaikka junille. Parikkalassa muun muassa parannetaan rajalle vievän tien liittymää. Vaalimaalla parannetaan pysäköintikenttiä ja kaistajärjestelyjä. Imatralla taas tehdään ratatöitä, jotka liittyvät Tullin röntgenlaitteen varojärjestelyihin ja junatarkastuksen vaatimiin rakenteisiin. Myös lisäkaistajärjestelyihin on tulossa parannuksia. Vainikkalassa rahoituksella parannetaan rajahenkilöstön työskentelyolosuhteita. Hankkeet toteutetaan vuosina 2019-2021. https://www.liikennevirasto.fi/-/eu-rahoitusta-raja-alueiden-infrahankkeille#.W9cON-8UlD- Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 25. lokakuuta 2018 Viime vuonna EU:lta 25 miljoonaa suomalaisiin ympäristönsuojeluhankkeisiin Suomi oli vuonna 2017 vetovastuussa viidessä ympäristöalan LIFE-hankkeessa, joihin saatiin EUrahoitusta yhteensä 24,8 miljoonaa euroa. Suomalaisvetoisissa hankkeisssa suojeltiin havumetsille tärkeitä uhanalaisia kovakuoriaisia, pyrittiin lieventämään liito-oravien suojelun ja kaavoituksen ristiriitoja, kehitettiin vieraslajien torjuntaa, ennallistettiin Itämeren lintulajien elinympäristöjä ja parannettiin valimojen sisäilmaa. Ympäristön ja ilmastotoimien alaohjelmista muodostuvan Life
ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on 3,4 miljardia euroa ja siitä on vuodesta 1992 lähtien yhteisrahoitettu yli 4500 projektia. https://ec.europa.eu/finland/news/life_181025_fi, Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 25. lokakuuta 2018
Komissio ja Bill Gates perustivat 100 miljoonan euron rahaston ilmastonmuutoksen torjuntaan Euroopan komissio ja Bill Gatesin johtama Breakthrough Energy ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan Breakthrough Energy Europen (BEE) perustamisesta. Kyseessä on yhteinen investointirahasto, jolla autetaan innovatiivisia eurooppalaisyrityksiä kehittämään ja tuomaan markkinoille täysin uudenlaisia puhtaita energiateknologioita. Breakthrough Energy Europe yhdistää julkisen rahoituksen pitkän aikavälin riskipääomaan, jotta puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin tulokset saadaan markkinoille entistä nopeammin ja tehokkaammin. Rahasto keskittyy 100 miljoonan euron pääomallaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään energiatehokkuutta sähköntuotannon, liikenteen, maatalouden, tavaroiden valmistuksen ja rakentamisen alalla. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6125_fi.htm, Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 25. lokakuuta 2018 WCEF2018: Suomi ja Japani sitoutuvat edistämään kiertotaloutta tulevilla puheenjohtajuuskausillaan EU:ssa ja G20:ssa Japanilaiset ja suomalaiset ministerit näkivät kiertotalouden potentiaalin maailmantalouden uudistamisessa World Circular Economy Forumissa. Maailman johtava kiertotaloustapahtuma kokosi yli tuhat talouden uudistajaa Japanin Jokohamaan. https://www.sttinfo.fi/tiedote/wcef2018-suomi-ja-japani-sitoutuvat-edistamaan-kiertotaloutta-tulevilla-puheenjohtajuuskausillaan-eussaja-g20ssa?publisherId=1898&releaseId=69845023
Sukupuolten palkkaero Suomessa hieman yli EU-keskiarvon EU:n tilastokeskus Eurostatin tiedot vuodelta 2016 osoittavat, että sukupuolten palkkaero on Suomessa 17,4 prosenttia EU-keskiarvon ollessa 16,2 prosenttia. Suurimmat palkkaerot ovat Virossa, Tšekissä ja Tanskassa. Sukupuolten palkkaero tarkoittaa miesten ja naisten välistä keskimääräistä tuntipalkkaeroa. Sukupuolten kokonaistuloja vertailtaessa ero on Suomessa vuoden 2014 Eurostat-tilastojen perusteella 24,1 prosenttia. EU:n tasolla kokonaistulojen keskimääräinen ero on 39,6 prosenttia. Sukupuolten kokonaistulojen välinen ero tarkoittaa naisten ja miesten välistä keskimääräistä vuosituloeroa. Siinä otetaan huomioon kolme eri haittatekijää, jotka kohdistuvat naisiin: alhaisemmat tuntipalkat, vähäisempi tuntityömäärä palkkatyössä ja alhaisempi työllisyysaste (esimerkiksi, kun työntekijä keskeyttää työnteon huolehtiakseen lapsista tai sukulaisista). https://ec.europa.eu/finland/news/equal-pay-day_181026_fi Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 7. marraskuuta 2018

Suomi pronssille laajassa digivertailussa Suomi sijoittuu kolmanneksi uudessa digitalisoinnin suorituskykyindeksissä, jossa verrataan EUmaita maailman muihin merkittäviin talouksiin. Euroopan komission julkaisema “International Digital Economy and Society Index” (I-DESI) vertailee EU:n jäsenmaiden ja 17 EU:n ulkopuolisen maan suoriutumista digitalisoinnissa viidellä osa-alueella, jotka ovat liitettävyys / yhteyksien määrä, inhimillinen pääoma ja digiosaaminen, kansalaisten internetin käyttö, teknologian hyödyntäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Vertailun ykkössija on Tanskalla. Kakkossijalle yltää Korean tasavalta ja kolmanneksi siis Suomi. Tanskan ja Suomen lisäksi myös neljä muuta EU-maata yltää kärkikymmenikköön: Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Luxemburg. https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/international-digital-economy-and-society-index-2018 Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 7. marraskuuta 2018

Kuudelle suomalaisinnovaatiolle EU-avustus liiketoimintasuunnitelman laadintaan Euroopan komissio on myöntänyt yhteensä 246 pk-yritykselle 24 maasta yhteensä 12,2 miljoonaa euroa liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. EU:n Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelmaan kuuluvan ensivaiheen EIC Pilot -rahoituksen tarkoituksena on auttaa yrityksiä viemään innovaationsa nopeammin markkinoille. Tätä varten yritykset saavat kukin 50 000 euron avustuksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Lisäksi niille tarjotaan ilmaiseksi yritysvalmennusta ja erilaisia tukipalveluja nopeuttamaan liiketoiminnan kasvua. Suomesta 50 000
euron yrityskohtaisen avustuksen sai tällä kierroksella kuusi pk-yritystä: helsinkiläiset Imagen Oy ja Karsa Oy, Comptek solutions Oy Liedosta, Valtavalo Oulusta sekä turkulaiset Medicortex Finland Oy ja KINE. https://ec.europa.eu/finland/news/eic_181029_fi Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 7. marraskuuta 2018
Komission ehdottamat parannukset Schengen-tietojärjestelmään hyväksyttiin EU-maat ovat hyväksyneet Euroopan komission ehdotuksen, jolla parannetaan Schengenin tietojärjestelmää (SIS) eli Euroopan tärkeintä muuttoliikkeen, turvallisuuden ja rajavalvonnan hallinnoinnin tietojenvaihtojärjestelmää. Parannuksilla muun muassa tehostetaan sormenjälkien, kämmenjälkien ja kasvokuvien käyttöä epäiltyjen henkilöiden tunnistamisessa. Turvallisuusyhteistyöstä vastaava komissaari Julian King kiittelee päätöstä: ”SIS-järjestelmää hyödynnetään EU:ssa niin terrorismin torjunnassa kuin kadonneiden lasten etsinnässäkin. Se on tietojenvaihdon keskeinen tekijä, jonka avulla on jäljitetty yli 200 000 rikollista ja tehty 50 000 pidätystä. Se on siis erittäin tärkeä maiden rajat ylittävän turvallisuusyhteistyön kannalta.” http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6450_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 22. marraskuuta 2018 Suomalaisille yhteiskunnallisille ja mikroyrityksille EU:n tukemaa rahoitusta EU:n Euroopan investointirahasto (EIR) ja Oma Säästöpankki Oyj ovat allekirjoittaneet kaksi takaussopimusta, joista toinen koskee yhteiskunnallisia yrityksiä ja toinen mikroyrityksiä Suomessa. Sopimukset perustuvat työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaan EU:n ohjelmaan (EaSI). Uusien rahoitussopimusten taustalla on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on keskeinen osa Euroopan investointiohjelmaa. Mikrorahoitussopimuksen avulla Oma Säästöpankki voi myöntää 40 miljoonan euron arvosta lainoja 2 600 mikroyrittäjälle Suomessa seuraavien viiden vuoden aikana. Mikroyrittäjät saavat lainoja alennetulla korolla, ja vakuuksia koskevat vaatimukset ovat vähäisemmät EU:n tukeman ohjelman puitteissa. Yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan sopimuksen myötä Oma Säästöpankki tarjoaa yhteensä 10 miljoonaa euroa lainoina noin 100 yhteiskunnalliselle yritykselle, jotka ovat ensisijaisesti osuuskuntia. https://ec.europa.eu/finland/news/eif-funding_181115_fi ; Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 22. marraskuuta 2018

EU ehdottaa ratkaisua WTO:n valituselimen pattitilanteeseen EU ja eräät muut Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet – Australia, Etelä-Korea, Intia, Islanti, Kanada, Kiina, Meksiko, Norja, Singapore, Sveitsi ja Uusi-Seelanti – ovat ilmoittaneensa laatineensa ehdotuksen konkreettisista muutoksista, joilla voidaan ratkaista WTO:n valituselimen jäsenten nimityksiin liittyvä nykyinen pattitilanne. WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä ja sen valituselin ovat olleet avainasemassa monenvälisen kauppajärjestelmän vakauden ja ennustettavuuden kannalta. Ilman asianmukaista valvontajärjestelmää monenväliset säännöt eivät enää toimi tehokkaasti. Jos valituselimen nimityksiin liittyvästä umpikujasta ei löydetä ulospääsyä, koko järjestelmä on vaarassa. Ehdotus esitetään 12. joulukuuta pidettävässä WTO:n yleisneuvoston kokouksessa. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6529_fi.htm, Euroopan komission Suomenedustuston uutiskirje 29. marraskuuta 2018
EU:n investointiohjelma ylittänyt alkuperäiset tavoitteensa Euroopan investointiohjelma on neljässä vuodessa auttanut saamaan investoinnit jälleen finanssikriisin jälkeen kestävälle tasolle Euroopassa. Sillä on tähän mennessä saatu liikkeelle 360 miljardin euron investoinnit, joista kaksi kolmasosaa on peräisin yksityisistä lähteistä. Ohjelmaan sisältyvän Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tuella 850 000 pientä tai keskisuurta yritystä hyötyy paremmista rahoituksensaantimahdollisuuksista. Arvioiden mukaan ESIR-rahastosta on jo tähän mennessä tuettu yli 750 000:tta työpaikkaa, ja vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus luoda 1,4 miljoonaa työpaikkaa. Euroopan investointiohjelma on jo kasvattanut EU:n BKT:tä 0,6 prosenttia, ja tavoitteena on 1,3 prosentin kasvu vuoteen 2020 mennessä. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6484_fi.htm, Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 29. marraskuuta 2018

Neljännesvuosisata EU:n sisämarkkinoita Sisämarkkinat ovat olleet toiminnassa 25 vuotta. Niiden kehittäminen edelleen vaatii suurempaa poliittista rohkeutta, jotta esimerkiksi mittakaavaedut ja liiketoiminnan sujuvuuteen liittyvät hyödyt saadaan toteutumaan. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan nyt kuusi kuukautta ennen EU-vaaleja on hyvä muistuttaa siitä, miten sisämarkkinat parantavat arkea ja antavat yrityksille poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet innovoida ja laajentaa toimintaansa rajojen yli. ”Uusien esteiden pystyttämistä suunnittelevien kannattaisi katsoa kokonaiskuvaa. Nykymaailmassa monenvälisyys on haasteiden edessä ja Euroopan kilpailijat kasvavat kiihtyvällä vauhdilla niin BKT:lla kuin väestömäärällä mitattuna. Sisämarkkinat ovatkin ainutlaatuinen keino säilyttää ja edistää maanosamme asemaa, arvoja ja vaikutusvaltaa maailmassa.” Nykyisen komission 67 ehdotuksesta, jotka suoraan parantaisivat sisämarkkinoiden toimintaa, 44 on edelleen parlamentin ja neuvoston päätöksentekoprosessissa. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6490_fi.htm , Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 29. marraskuuta 2018 Normimeininki kannattaa Oli kyse sitten A4-paperikoosta, turvatyynyistä tai 5G-teknologiasta, standardit parantavat turvallisuutta, luotettavuutta ja yhteentoimivuutta. Ne säästävät kustannuksia, edistävät innovointia, ja auttavat yrityksiä pääsemään markkinoille. EU on yhdenmukaistanut muun muassa kemikaaleja, rakennustuotteita, kosmetiikkaa, lelujen turvallisuutta ja pakkauksia koskevia standardeja. Teollisuuskomissaari Elżbieta Bieńkowska sanoo, että standardeja pidetään usein pelkästään teknisenä kysymyksenä, vaikka yritykset ja kuluttajat nauttivat niiden hyödyistä sisämarkkinoilla joka päivä: ”Toimiva standardointijärjestelmä auttaa Eurooppaa säilyttämään etulyöntiasemansa ja pysymään mukana muutoksissa, joita esimerkiksi esineiden internet, massadata, kehittyneet valmistusmenetelmät, robotiikka, 3D-tulostus, lohkoketjuteknologiat ja tekoäly tuovat tullessaan. Haluamme myös, että standardeilla taataan EU:n kansalaisille terveyden, turvallisuuden, kuluttajien ja ympäristön korkeatasoinen suojelu.” http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6491_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 29. marraskuuta 2018
Maailmankauppa työllistää 31 miljoonaa eurooppalaista Vienti Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin työllistää noin 368 000 ihmistä Suomessa. Toiset 59 000 suomalaista työskentelee tehtävissä, joilla on yhteys vientiin muista EU-maista EU:n ulkopuolisiin maihin. Tämä tarkoittaa sitä, että 17 % työpaikoista Suomessa on riippuvaisia viennistä. Lisäksi vienti Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin tukee 87 000 työpaikkaa muualla EU:n alueella. Suomessa 54 % vientiin liittyvistä työpaikoista on palveluiden alalla ja 40 % teollisuudessa. Maailmankauppa mahdollistaa Suomen aseman modernina palveluihin pohjautuvana taloutena, jolla on vahva teollinen pohja. Tämä käy ilmi EU:n tuoreesta tilannekatsauksesta, joka puhuu selvää kieltä vapaan sääntöpohjaisen maailmankaupan hyödyistä. Sääntöpohjaisessa maailmankaupassa taas EU:n tekemillä kauppasopimuksilla on suuri merkitys. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6531_fi.htm, Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 29. marraskuuta 2018
Soini ja Jagland: Venäjä haasteena Suomen puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa Ulkoministeri Timo Soini ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Jagland tapasivat Suomen lähestyvän puheenjohtajakauden merkeissä 8. marraskuuta. Samana päivänä avattiin Suomen puheenjohtajakauden verkkosivut. https://bit.ly/2U6SAMA
Tutkimus: Turvallisuuspoliittiset kysymykset aiempaa tärkeämpiä EU:n kansalaisille  Turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat aiempaa tärkeämpiä EU:n kansalaisille, toteaa tänään julkaistu Ulkopoliittisen instituutin tutkimus. Tutkimuksen mukaan terrorismista ja muuttoliikkeestä on viime vuosina kehittynyt EU:n laajuisia huolia, joihin kansalaiset odottavat EU:lta vastauksia enenevässä määrin. EU voi vastata näihin haasteisiin turvallisuuspoliittisin keinoin vain osittain, mutta onnistuneeksi koettu politiikka kyseisillä alueilla voi lisätä EU:n oikeutusta ja kannatusta kansalaisten keskuudessa. EU:n kansalaisten kannatus unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kohtaan on vahvaa ja vakaata. Kansalaisten kokema yhteisöllisyys lisää EU:n
mahdollisuuksia toimia turvallisuusyhteisönä, ja sen varaan on mahdollista rakentaa muun muassa turvallisuuspoliittista solidaarisuutta. Suomen tavoitteella edistää EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittista toimintaa on selvityksen valossa EU-kansalaisten tuki. Julkista- ja kansalaiskeskustelua turvallisuudesta ja EU:n turvallisuustoimijuudesta on kuitenkin syytä lisätä EU:n jäsenvaltioissa. Kansalaiskeskustelun edistäminen laaja-alaisesti EU:ssa turvallisuudesta sopisi hyvin yhdeksi Suomen EU-neuvoston puheenjohtajuuden prioriteetiksi. Vaikka kansalaisten turvallisuuspoliittiset näkemykset ovat samankaltaistuneet, EU:n jäsenmaiden ja kansalaisten näkemykset ja huolenaiheet poikkeavat edelleen toisistaan. Muihin kysymyksiin ja huolenaiheisiin verrattuna turvallisuuspoliittiset aiheet ovat edelleenkin kansalaisten mielestä usein toissijaisia. Tutkimus peräänkuuluttaakin maltillista ja realistista lähestymistapaa EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Lisäksi kannattaisi välttää liian isojen odotusten luomista mahdollisten muutosten nopeutta, laaja-alaisuutta ja syvyyttä kohtaan. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Komission kyberturvallisuusehdotukset etenevät Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdottamasta kyberturvallisuusasetuksesta, jolla laajennetaan EU:n kyberturvallisuusviraston ENISAn tehtäviä ja toimivaltaa. Tavoitteena on auttaa nykyistä paremmin EU-maita kyberuhkien ja verkkohyökkäysten torjunnassa. Asetuksella perustetaan myös uusi verkkopalveluiden ja kuluttajalaitteiden kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmä, jonka avulla ostajat voivat tunnistaa markkinoilla kyberturvallisiksi testatut ja todetut palvelut ja laitteet. Yhteinen sertifikaatti tulee olemaan voimassa kaikissa EU-maissa. Lue lisää: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6759_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 13. joulukuuta 2018 Komissiolta suunnitelma eurooppalaisen tekoälyteknologian tueksi Tekoälyyn tehtävät investoinnit ovat EU:ssa alhaisella tasolla ja hajanaisia verrattuna muuhun maailmaan, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Komission tuoreessa suunnitelmassa tehostetaan investointien koordinointia. Koordinoinnin avulla on tarkoitus lisätä synergiaa ja saavuttaa vähintään 20 miljardin euron julkiset ja yksityiset investoinnit eettistä ja luotettavaa tekoälyä koskevaan tutkimukseen ja innovointiin vuoden 2020 loppuun mennessä ja yli 20 miljardin euron vuotuiset investoinnit alaan seuraavan vuosikymmenen ajan. Suunnitelman puitteissa on tarkoitus luoda ns. eurooppalaisia data-avaruuksia, joiden kautta datan jakaminen yli EU-maiden rajojen sujuisi saumattomasti, helpommin ja kaikilta osin uusien GDPR-tietosuojasääntöjen mukaisesti. Koska EU-mailla ei ole tekoälyyn erikoistuneita korkea-asteen koulutusohjelmia, komissio tukee myös korkea-asteen tutkintoja tekoälyn alalla esimerkiksi kohdennetuilla apurahoilla. Lue lisää: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6689_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 13. joulukuuta 2018
Turvallisuusuudistuksilla kiire Useat komission tekemät tärkeät EU:n turvallisuusympäristöä parantavat esitykset odottavat yhä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää. Näitä ovat mm. ehdotukset, joiden tavoitteena on tehdä turvallisuuteen, muuttoliikkeeseen ja rajavalvontaan liittyvistä EU:n tietojärjestelmistä yhteentoimivia. Myös eurooppalaisen raja- ja merivartioston vahvistamiseen, terroristisen verkkosisällön poistamiseen ja sähköisen todistusaineiston saatavuuden parantamiseen EUmaiden välillä – mikä on sisäisen turvallisuuden kannalta olennaista – tähtäävien ehdotusten hyväksyminen olisi erittäin tärkeää. Lisäksi jo sovitut turvallisuussäännöt olisi vietävä viipymättä käytäntöön. Siksi komissio kehottaa EU-maita panemaan ensisijaisesti täytäntöön jo sovitut säännöt, jotka koskevat matkustajarekisteriä, terrorismin torjuntaa, kyberturvallisuutta, aseiden saatavuutta, rahanpesua ja lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojaa. Lue lisää: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6736_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 13. joulukuuta 2018
Uusi rescEU katastrofitilanteita varten Kaikkialla EU:ssa on viime vuosina kärsitty lukuisista luonnon ääri-ilmiöistä, jotka ovat vaatineet satoja kuolonuhreja ja aiheuttaneet miljardien suuruisia infrastruktuurivahinkoja. Pelkästään vuonna 2017 Euroopassa kuoli luonnonkatastrofien seurauksena 200 ihmistä. Myös taloudelliset kustannukset ovat valtavat: Euroopan mantereella kirjattiin vuonna 2016 lähes 10 miljardin euron katastrofivahingot. EU:n uudella pelastuspalveluohjelmalla rescEU:lla vahvistetaan EU:n pelastuspalvelumekanismia. Sillä muun muassa perustetaan uusi eurooppalainen valmiusreservi, johon kuuluu esimerkiksi metsäpalojen sammutuksessa käytettäviä lentokoneita ja helikoptereita, erikoisvesipumppuja, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusryhmiä, kenttäsairaaloita ja hätälääkintäryhmiä. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6766_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 20. joulukuuta 2018
Roskalainariskit kuriin Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdottamista EU:n pankkialaa vakauttavista ja pankkien häiriönsietokykyä parantavista säännöistä. Nyt sovituilla toimenpiteillä vähennetään koko pankkijärjestelmälle aiheutuvaa riskiä, joka johtuu järjestämättömien luottojen eli ongelmalainojen (“roskalainojen”) kasaantumisesta. Ongelmalainoilla tarkoitetaan pankeilta otettuja lainoja, joiden takaisinmaksu on epäsäännöllistä tai epävarmaa. Uusilla säännöillä on tarkoitus varmistaa, että pankit panevat syrjään varoja sellaisiin lainoihin liittyvien riskien varalta, joista saattaa tulla ongelmalainoja. Näin estetään tällaisten riskien kasaantuminen pankkien taseisiin heikentämään niiden vakavaraisuutta ja ennen kaikkea annetaan pankeille mahdollisuus täyttää tärkeä tehtävänsä talouden rahoittajana ja yritysten kasvuinvestointien tukijana. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6786_fi.htm Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 20. joulukuuta 2018
Keskuskauppakamarin Linnainmaa: Suomen oltava aloitteellinen EU:n yhtenäisestä kuluttajansuojasta https://kauppakamari.fi/2018/10/23/keskuskauppakamarin-linnainmaa-suomen-oltava-aloitteellinen-eun-yhtenaisestakuluttajansuojasta/
Komission esitys mannaa Suomen liikenneverkolle Hallituksen budjettiesitys ei pysäytä liikenneväylien rapautumista, sillä kaivattu 300 miljoonan tasokorotus perusväylänpitoon lykätään seuraavalle hallituskaudelle. Budjettiesityksessä liikennerahoituksesta valtaosa menee odotetusti tie-, rata- ja vesiväylien kunnossapitoon ja jo aloitettujen isompien väylähankkeiden jatkamiseen. Budjettirahoituksen mahdollisuudet uusien isojen väylähankkeiden rahoittamiseen ovatkin lähivuosina varsin rajalliset. Tästä syystä liikenteen rahoitusta on mietittävä laajasti – EU-rahoitusta unohtamatta. Komission tuore esitys antaa mahdollisuuksia liikenteen rahoituksen ja kehittämisresurssien kasvattamiseen. Komissio esitti kesällä osana monivuotista budjettikehystä, että Euroopan laajuisiin liikenneinvestointeihin osoitettaisiin yli 30 miljardia vuosina 2021-2027. Kokonaisuudessaan liikenteen, energian ja digitalisaation rahoitus olisi yli 42 miljardia euroa, mikäli komission esitys toteutuu. https://kauppakamari.fi/2018/10/12/komission-esitys-mannaa-suomen-liikenneverkolle/
”Röyhkein ei voi sanella maailman kulkua” – EU-komissaari Jyrki Kataisen mukaan suhtautuminen kauppapolitiikkaan on muuttunut Keskuskauppakamari järjesti luottamushenkilöilleen yhteisen syksyn aloitusseminaarin 8.10. Helsingissä. Seminaarissa kauppapolitiikasta muuttuvassa maailmassa vieraili puhumassa EUkomission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. https://kauppakamari.fi/2018/10/08/royhkein-ei-voi-sanella-maailman-kulkua-eu-komissaari-jyrki-kataisen-mukaan-suhtautuminenkauppapolitiikkaan-on-muuttunut/

EU haastaa yritysverotuksen perusteet Yritysverotuksen tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät EU:ssa valmisteilla oleviin hankkeisiin. Mullistuksia on luvassa niin sanotun digiveron, digitaalisen kiinteän toimipaikan ja yritysten yhteisen yhteisöveropohjan eli CCCTB:n muodossa. https://kauppakamari.fi/2018/10/03/eu-haastaa-yritysverotuksen-perusteet/
Veronkiertoa kitkevästä direktiivistä tuli vaikeaselkoinen – siksi raportteja täytetään varmuuden vuoksi Veronkiertoa kitkevästä direktiivistä tuli vaikeaselkoinen ja turhalla raportoinnilla yrityksiä työllistävä. https://kauppakamari.fi/2018/09/03/veronkiertoa-kitkevasta-direktiivista-tuli-vaikeaselkoinen-siksi-raportteja-taytetaan-varmuudenvuoksi/
EU:n ympäristöministerit sopivat ensimmäistä kertaa raskaiden ajoneuvojen päästövähennystavoitteista EU:n ympäristöneuvosto saavutti torstaina yleisnäkemyksen hiilidioksidin päästörajoista raskaille ajoneuvoille kuten rekoille. EU:ssa myytävien uusien raskaiden ajoneuvojen päästöjä olisi vähennettävä keskimäärin 15 prosenttia vuosina 2025-2029 ja 30 prosenttia vuodesta 2030 eteenpäin. Vertailutasona on vuosi 2019. https://www.lvm.fi/-/eu-n-ymparistoministerit-sopivat-ensimmaista-kertaa-raskaiden-ajoneuvojen-paastovahennystavoitteista-992501
ALANKOMAAT
Alankomaissa ryhdytään kunnianhimoisiin ilmastotoimiin Alankomaiden kansallisen ilmastosopimuksen ensimmäinen luonnos julkaistiin heinäkuussa. Paperia voidaan pitää tiekarttana ja ohjenuorana sille, kuinka aiemmin keväällä asetettuihin ilmastotavoitteisiin päästään; Alankomaat sitoutui vähentämään kasvihuonepäästöjä 49 % vuoteen 2030 mennessä ja 90 % vuoteen 2050 mennessä. https://bit.ly/2Q4R6nT
Alankomaiden hallitus kiertotaloutta edistämään Alankomaiden tavoitteena on siirtyä kiertotalouteen 2050 mennessä ja heinäkuussa hallitus julkaisi ensimmäisen viisivuotissuunnitelmansa, jolla muutosprosessin käynnistymistä tuetaan. Tulevina vuosina hallitus etsii ja kokeilee parhaita käytänteitä kiertotalouden valtavirtaistamiseen. Kiertotalous pyritään myös asemoimaan kiinteäksi osaksi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, sillä uusimpien tutkimusten mukaan Pariisin ilmastotavoitteille voidaan heittää hyvästit, ellei lineaaritaloudesta kyetä irrottautumaan. https://bit.ly/2PePaUC
Alankomaiden energiakeskustelun uusimmat käänteet Alankomaiden kansallisen ilmastosopimuksen Klimaatakkoordin valmisteluissa lähestytään loppusuoraa. Energiakeskustelu on männä viikkoina ottanut uusia kierroksia, kun uusia avauksia tihkuu julkisuuteen ja kerran jo haudatut aloitteet nostavat päätään. Oli lopullinen sopimusteksti millainen hyvänsä, tulee energiatransitio avaamaan ennennäkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisratkaisuille odotetaan voimakkaasti kasvavaa kysyntää useilla eri sektoreilla rakentamisesta sähkön varastointiin ja biopolttoaineisiin. https://bit.ly/2Q8ue6L
BELGIA
Näkymiä Belgian taloudesta ja kaupasta Belgian talous selvisi hyvin vuonna 2008 alkaneesta globaalista talouskriisistä, mutta lamaa edeltäneisiin kasvulukuihin on edelleen matkaa. Talouskasvun ennustetaan nousevan 1,8 %:iin vuonna 2018. Valtion alijäämän ennustetaan laskevan 0,9 %:iin vuonna 2018 ja velan puolestaan 100,5 %:iin bruttokansantuotteeseen nähden. Nykyisen hallituksen aikana on luotu yli 163 000 uutta työpaikkaa. Työttömyys on myös saatu laskuun, ja on 6,8 % tällä hetkellä, mutta suuria alueellisia eroja esiintyy. Belgian viennistä ylivoimaisesti suurin osa (76 %) suuntautuu Eurooppaan. Vientituotteissa kärkisijaa pitävät kemikaaliteollisuuden tuotteet. Erityisiä haasteita taloudelle ovat muun muassa julkisen
talouden vakauttamisen vaikeudet väestön vanhetessa, julkisen infrastruktuurin heikko kunto, yritysten ongelmat ja koulutuksellinen epätasa-arvo. https://bit.ly/2KNoI3M
ESPANJA
Espanjan taloudesta elokuussa 2018: kasvu jatkuu, mutta julkisen talouden kestävyys ja tulevan vuoden budjetti luovat epävarmuutta Espanjan talousnäkymät näyttävät elokuussa 2018 edelleen hyviltä, vaikka kuumin nousukausi on useimpien arvioiden mukaan tulossa tiensä päähän. Kasvun aikaa ei kuitenkaan ole hyödynnetty riittävästi talouden rakenteiden uudistamiseksi. Valtiontalouden kestävyys ja komission asettamien tavoitteiden saavuttaminen tuovat päänsärkyä Pedro Sánchezin vähemmistöhallitukselle, kun ensi vuoden budjettia aletaan pian sorvata. Yksityissektori toivoo hallitukselta uudistuksia. https://bit.ly/2BLcWnJ

ISLANTI The Islandic Economy https://chamber.is/%C3%BAtg%C3%A1fa/sk%C3%BDrslur/the_icelandic_economy_2018_report.pdf ISO-BRITANNIA
Brexitissä ei ole voittajia Suomen talouden ja työpaikkojen kannalta on tärkeää säilyttää mahdollisimman häiriötön yhteistyö Iso-Britannian kanssa erosopimuksen sisällöstä huolimatta. Yhteistyö ei voi kuitenkaan enää olla yhtä helppoa kuin aiemmin.https://kauppakamari.fi/2018/09/24/brexitissa-ei-ole-voittajia/ Tullin verkkosivuilla on tietoa brexitin vaikutuksista tulliselvitykseen https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tullin-verkkosivuilla-on-tietoa-brexitin-vaikutuksista-tulliselvitykseen https://tulli.fi/tietoa-tullista/ajankohtaista/brexit https://tulli.fi/en/about-us/current-topics/brexit https://tulli.fi/sv/om-tullen/aktuellt/brexit Brexit – Ison-Britannian ero Euroopan unionista Brexitissä Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta. https://um.fi/brexit-ison-britannian-ero-eu-sta Brexit: Euroopan komissio kertoo, miten brexitiin on valmistauduttava Euroopan komissio on tänään julkaissut tiedonannon, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen EU:sta on valmistauduttava ottamalla huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4545_fi.htm https://eurooppatiedotus.fi/2018/03/14/kysymyksia-ja-vastauksia-ison-britannian-eu-erosta/ https://www.prepareforbrexit.com/
Brexit tuo Eurooppaan uuden tullirajan Britannian EU-ero irrottaa maan unionin sisämarkkinoista ensi keväänä. Lähitulevaisuus näyttää, millaisin säännöin EU ja Britannia käyvät kauppaa brexitin jälkeen. https://kauppapolitiikka.fi/markkinat/brexit-eu-tulliraja/ https://kauppapolitiikka.fi/markkinat/farewell-not-goodbye/?utm_source=Kauppapolitiikka&utm_campaign=2b643b2a0aKauppapolitiikka_2018_03_COPY_01&utm_medium=email&utm_term=0_a19b51e52e-2b643b2a0a-297007577 https://kauppapolitiikka.fi/kauppaneuvottelut/brexit-%e2%80%a8irlannintalous/?utm_source=Kauppapolitiikka&utm_campaign=2b643b2a0aKauppapolitiikka_2018_03_COPY_01&utm_medium=email&utm_term=0_a19b51e52e-2b643b2a0a-297007577 https://www.kommers.se/verksamhetsomraden/EUs-inre-marknad/Brexit/ Brexit tulee – oletko valmis? Kello käy, mutta Brexit-ratkaisua ei näy. Yritysten on nyt aika selvittää, miten kova Brexit niihin vaikuttaa. Britit voivat lentää ulos EU:n sisämarkkinoilta jo muutaman kuukauden kuluttua. https://kauppakamari.fi/2018/10/22/brexit-tulee-oletko-valmis/
Komissio on julkaissut tiedonannon valmistautumisesta Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen Euroopan unionista 30. maaliskuuta 2019 Komission 14.11.2018 julkaisema tiedonanto keskittyy skenaarioon, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) ero, brexit, toteutuu ilman sopimusta. Vaikka neuvottelut ovat edenneet ja edistystä on saavutettu, sopimus UK:n hallituksen kanssa ei vielä takaa, että UK ratifioi erosopimuksen 29. päivään maaliskuuta 2019 mennessä. Riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon mukaisesti ero toteutuu, siitä aiheutuu merkittäviä häiriöitä. Valmistautuminen UK:n eroon on käynnissä samanaikaisesti neuvottelujen kanssa. Kansallisten tai EU:n viranomaisten toteuttamat varautumistoimenpiteet eivät voi korvata niitä valmisteluja, joita kansalaisten ja yritysten on toteutettava itse valmistautuakseen brexitiin. Jos eron jälkeen esim. tarvitaan uusia lupia, lisenssejä tai todistuksia, on jokaisen omalla vastuulla hakea niitä riittävän ajoissa. https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/komission-on-julkaissut-tiedonannon-valmistautumisesta-yhdistyneenkuningaskunnan-eroamiseen-euroopan-unionista-30-maaliskuuta-2019
Britannian ilmanlaatu- ja ilmastohaasteet vaativat uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa asuntorakentamisessa Ilmansaasteet ovat varsinkin Britannian suurissa kaupungeissa vakava kansanterveydellinen ongelma. Liikenteen päästöjen vähentämisessä on jo saatu tuloksia, mutta muilla sektoreilla, erityisesti asuntorakentamisessa, hallituksella on iso urakka edessään. Uudisrakentaminen ja vanhojen asuntojen energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisessä roolissa myös hiilipäästövähennystavoitteiden kannalta. Britanniassa on suuri tarve uusien teknologioiden käyttöönotolle ja innovaatioille sekä osaamiselle mm. moduulirakentamisessa ja asuntojen ”älykkyyden” kehittämisessä. https://bit.ly/2QsnCzM
Brexitin mahdolliset vaikutukset EU-tavaramerkkien ja yhteisömallien voimassaoloon Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa 30.3.2019 jälkeen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin ns. Brexit-neuvottelut, ovat loppusuoralla Euroopan komission ja UK:n eli Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin välillä. Neuvotteluissa on pyritty siihen, että EUtavaramerkkien ja yhteisömallien suoja jatkuisi UK:ssa myös Brexitin jälkeen. Jos Brexit-sopimusta ei hyväksytä, UK:n jäsenyys lakkaa kaikilta osin lauantaina 30.3.2019 klo 01.00 Suomen aikaa. Tämä voi mahdollisesti tarkoittaa sitä, että EU-tavaramerkit ja yhteisömallit eivät enää olisi voimassa UK:ssa 30.3.2019 jälkeen. https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/uutiskirjeet/ipr-teemakirje/iprteemakirje_22018/brexit.html?snb_adtype=email&snb_admedia=emaileri%20-%20Ajankohtaista+IPRasioissa+14122018&snb_adname=Ajankohtaista+IPR-asioissa+14122018%20-%20Lue%20lisaa&emlr=u-2962603-613639291714843-2
Komissio on julkaissut uuden tiedonannon ja lehdistötiedotteen valmistautumisesta brexitiin 30. maaliskuuta 2019 Komissio on julkaissut 19.12.2018 uuden tiedonannon ja lehdistötiedotteen varautumisesta brexitiin, eli Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) eroon Euroopan unionista, ilman erosopimusta. Se on myös aloittanut sopimuksettoman eron varalta laaditun varautumissuunnitelman toimeenpanon. Komissio on sitoutunut hyväksymään ennen vuoden 2018 loppua kaikki välttämättömät toimenpide-ehdotukset, jotka on hahmoteltu 13.11.2018 julkaistussa varautumissuunnitelmassa ja sen liitteissä. Nämä toimenpiteet koskevat mm. rahoituspalveluja, lentokuljetuksia, tulliselvitystä, ilmastopolitiikkaa sekä UK:n ja EU:n kansalaisten vastavuoroisia oikeuksia tämänhetkisen asuinpaikkansa suhteen. https://bit.ly/2AyRNMg
ITALIA
Italia investointikohteena – vahvuuksia ja heikkouksia Italia on Suomen 13. suurin kauppakumppani noin kolmen miljardin euron vuotuisella kauppavaihdolla. Tuhannet suomalaisyritykset käyvät kauppaa Italiassa, ja vajaalla sadalla suomalaisyrityksellä on maassa tytäryhtiöitä. Kansainvälistyville ja uusia markkinoita hakeville suomalaisyrityksille Italia ei yleensä ole ensimmäinen ulkomaanmarkkina, mutta euroalueen kolmanneksi suurin talous tulee osaksi menestyvien yritysten strategioita ennemmin tai myöhemmin. https://bit.ly/2RubA6f

KREIKKA Kreikan energiasektorin tarjoamat mahdollisuudet Kreikassa on arviolta 3 mrd. € suuruisia investointitarpeita sähköverkon laajentamiseen mantereella sekä yhä useamman saaren liittämiseen mantereen verkostoon. Maakaasuverkon laajentaminen isojen kaupunkien ulkopuolelle vaatii puolestaan arviolta 700 milj. € investoinnit tulevina vuosina. https://bit.ly/2PgNcTL
Ilmastonmuutoksen torjunta jäänyt Kreikassa talouden tasapainottamisen jalkoihin Kreikassa on jo huomattu ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi entistä kuumempina kesälämpötiloina. Kierrätys ja kiertotalous ovat vasta alkutekijöissä Suomeen verrattuna. Energiasektori tuottaa eniten kasvihuonekaasupäästöjä. https://um.fi/edustustojen-raportit/-/asset_publisher/W41AhLdTjdag/content/ilmastonmuutoksen-torjunta-jaanyt-kreikassa-taloudentasapainottamisen-jalkoihin/384951?curAsset=0&stId=47307

KROATIA
Erikoistilanteita Kroatian taloudessa Kesä 2018 ja Kroatia on juuri pelannut itsensä maailmankartalle. Miesten maajoukkue (Vatreni, suomeksi Tulisielut), on ensimmäistä kertaa historiassa päässyt finaaliin jalkapallon MMkisoissa Venäjällä – maassa, jonka energiasta Kroatiakin on kovin riippuvainen. Lisäksi venäläispankit ovat luotottaneet anteliaasti Kroatian suurimman työllistäjän Agrokorin liiketoimintaa. Elintarvike- vähittäiskauppakonsernin ajauduttua ongelmiin on venäläisiä jopa joidenkin mukaan kiittäminen siitä, ettei Agrokor ole ajautunut konkurssiin. https://blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta/erikoistilanteita-kroatian-taloudessa/

PORTUGALI
Terveysalan mahdollisuudet Portugalissa Portugalin terveydenhuolto on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Maan terveyspalvelut ovat tasokkaita ja sijoittuvat korkealle myös kansainvälisissä vertailuissa. Portugaliin on vuonna 2008 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys Health Cluster Portugal, jonka tavoitteena on kehittää terveysalan osaamiskeskuksena tunnetusta Portugalista alansa huippuosaamisklusteri. Maan valttikortteja ovat erityinen osaaminen terveydenhuollon elektronisissa ratkaisuissa ja kliinisessä validoinnissa sekä edullinen kustannustaso Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan nähden. Bioteknologian ala on kasvanut Portugalissa jatkuvasti, ja markkinoita suomalaiselle teknologiaosaamiselle löytyy. Portugali on myös yrityksille erinomainen väylä Etelä-Euroopan, latinalaisen Amerikan ja Afrikan markkinoille. https://bit.ly/2E5S9NO

RANSKA
Ranska haluaa Euroopalle vahvan ja itsenäisen puolustuskyvyn  Ranska on perinteisesti suhtautunut kunnianhimoisesti ajatukseen eurooppalaisesta puolustuksesta. Siinä missä maa halusi aiemmin kehittää puolustusta osana EU:n rakenteita, maa on nyt kiinnostunut laaja-alaisemmin eurooppalaisen toimintakyvyn lisäämisestä, kirjoittaa Norjan ulkopoliittisen instituutin (Norsk Utenrikspolitisk Institutt) tutkimusprofessori Pernille Rieker Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa Briefing Paper -julkaisussa. Ranska on viime vuosikymmeninä ollut puolustusyhteistyössä aloitteellinen: maa on muun muassa tehnyt puolustusyhteistyötä Britannian kanssa vuodesta 2010, sysännyt Saksan kanssa liikkeelle pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) EU:ssa ja pannut alulle eurooppalaisen interventioaloitteen (EI2). Riekerin mukaan nämä toimet tulee nähdä keinoina vahvistaa eurooppalaista puolustuskapasiteettia. https://www.fiia.fi/julkaisu/france-and-european-defence

RUOTSI
Ruotsin asuntovirasto on julkistanut uuden englanninkielisen verkkosivuston Ruotsin asuntovirasto on lanseerannut englanninkielisen verkkosivuston Buildinginsweden.se, jonka tarkoituksena on helpottaa ulkomaisten rakennuttajien ja yrittäjien pääsyä Ruotsin asuntomarkkinoille. Verkkosivusto tarjoaa esimerkiksi tietoa ruotsalaisista rakennusmääräyksistä ja sopimusehdoista englannin kielellä. Tavoitteena on lisätä kilpailua rakennussektorilla, jotta markkinoille saataisiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. https://bit.ly/2DWvUJi
Ruotsalainen kotitalousvähennys: kuluttajalle helppo ja valtiolle kannattava? Ruotsissa on Suomen tapaan mahdollista saada verovähennystä teettämästään kotitaloustyöstä. Suurin ero verrattuna Suomen järjestelmään on se, että Ruotsissa kuluttajan ei itse tarvitse hakea vähennystä vaan palveluntarjoaja vähentää osuuden suoraan laskusta ja hakee sitten puuttuvan summan verottajalta – asiakkaan tarvitsee vain antaa henkilönumeronsa. Järjestelmä helpottaa kotitalousvähennyksen käyttöä kuluttajan näkökulmasta, ja sitä hyödynnetäänkin Ruotsissa ahkerasti. https://bit.ly/2QxI7em

SAKSA
Saksa ajaa EU:hun aiempaa syvempää puolustusyhteistyötä  Transatlanttisten suhteiden jännitteet ovat vauhdittaneet Saksassa keskustelua Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä. Saksan asevoimat on muun muassa tunnustanut EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen virallisessa doktriinissaan. Saksalaispoliitikoille aiempaa syvemmän puolustusyhteistyön ajamisessa on kuitenkin haasteensa: tavalliset saksalaiset pitää vakuuttaa yhteistyön tarpeellisuudesta, eikä EU-maiden välille tule luoda uusia jakolinjoja.https://www.fiia.fi/julkaisu/germany-and-european-defence-cooperation
Saksan hallituksen budjettiehdotuksesta Hallitus jatkaa tiukkaa “Schwarze Null” budjettikuria finanssiministeri Olaf Scholzin (SPD) johdolla. Budjettiehdotuksen mukaan investoinnit kasvavat 3 miljardilla ja kulut yli 10 miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Uutta velkaa ei oteta ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen julkisen velan kriteeri saavutetaan lähiaikoina. Lopullinen budjettiehdotus tulee Bundestagin äänestettäväksi heinäkuussa. https://bit.ly/2zBynWS
Saksan työmarkkinat – tilastot ja hallituksen linjaukset Saksan työllisyysluvut ovat vahvoja ja työllisyysaste ennätyslukemissa. Työssäkäyvistä noin 40 % tekee osa-aikatyötä, naisten kohdalla vajaat 50 %. Matalien palkkojen avulla on pystytty kasvattamaan työllisyyttä heikon osaamistason omaavien työläisten keskuudessa. https://bit.ly/2rfSC7G

SVEITSI Swiss Finnish E-Mobility & Energy Insights to Cross-border Business Opportunities and Challenges 10.10.2018 Tilaisuuden materiaalit löytyvät https://helsinki.chamber.fi/fi/kauppakamarin-palvelut/tapahtumat/tapahtumien-esitykset/swiss-finnish-e-mobility-energy-insights-crossborder-business-o/

TANSKA Tanska kiinnostava markkina terveysteknologia-alan vientiyrityksille Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen teki 4.–5. syyskuuta 2018 Team Finland -vienninedistämismatkan Tanskaan. Tanska on Suomen viidenneksitoista suurin vientimaa ja tuonnissa kymmenenneksi suurin kauppakumppani. Tanska tarjoaa hyödyntämättömiä
mahdollisuuksia terveysteknologia-alan yrityksille niin sairaaloita hallinnoivien alueiden kuin kuntienkin tasolla. Lisäksi lukuisat käynnissä olevat sairaalaprojektit tarjoavat ponnahduslaudan Tanskan markkinoille. https://bit.ly/2Q4ncA5

TURKKI Presidenttivetoinen järjestelmä kirvoittanee kurdeilta aiempaa laajempaa vastarintaa  Turkin presidenttivetoisessa hallintojärjestelmässä valta on keskitetty presidentti Recep Tayyip Erdoganille. Hänen hallintonsa on pelkistänyt Turkin kurdikysymyksen terrorismin vastaisiin operaatioihin ja marginalisoinut laillisen kurdipuolue HDP:n. Kurdit puolestaan vaativat nykyistä vahvempaa paikallista autonomiaa kurdienemmistöisillä alueilla. Tilanne johtanee siihen, että PKK lisää iskujaan. Erdoganin politiikka on omiaan lisäämään katkeruutta myös niiden tavallisten kurdien keskuudessa, jotka vastustavat PKK:ta. https://www.fiia.fi/julkaisu/turkeys-presidential-system-and-the-kurds

UKRAINA Ukrainan itsenäinen ortodoksinen kirkko vaikuttaisi Venäjään, Ukrainaan ja koko ortodoksiseen maailmaan Ukrainan poliittinen johto on käynnistänyt hankkeen itsenäisen, kansallisen ortodoksisen kirkon luomiseksi maahan, ja tavoite näyttää nyt toteutuvan. Venäjän ortodoksinen kirkko uhkaa menettää taloudellista ja symbolista asemaansa ortodoksisessa maailmassa. Menetys vaikuttaisi koko Venäjän politiikkaan. https://www.fiia.fi/julkaisu/pyha-venaja-vaikeuksissa  Suomen ja Ukrainan välinen talouskomissio kartoitti uusia yhteistyöaloja Ukrainan ja Suomen hallitusten välinen, kahdenvälisiä taloussuhteita painottava talouskomission kokous Kiovassa 17. – 18.9. sujui hyvässä hengessä kuuden vuoden tauon jälkeen. Ukraina on toteuttanut kansainvälistä kauppaa ja investointeja tukevia uudistuksia, mikä on mahdollistanut talouden kasvun haasteista huolimatta. EU:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus alkaa tuottaa tulosta. https://bit.ly/2KObX9d
Suomi mukana Ukrainan koulu-uudistuksessa Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön koordinoima hanke The New Ukrainian School uudistaa Ukrainan perusopetusta 2020-luvulle. Suomi tukee uudistusta omalla hankkeellaan. Se rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista, ja yhteensä Suomi on mukana kuudella miljoonalla eurolla. https://bit.ly/2PeT53s
Ukraina sai uuden IMF-ohjelman Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) johtokunta päätti kokouksessaan 18.12. myöntää Ukrainalle uuden lainaohjelman (Stand-By Arrangement, SBA), joka kestää 14 kuukautta ja jonka suuruus on 3,9 miljardia dollaria. Uusi SBA-ohjelma korvaa edellisen lainaohjelman, jonka oli määrä päättyä maaliskuussa 2019. Ukraina sai nostaa lainasta välittömästi 1,4 miljardia dollaria. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201851.pdf

VENÄJÄ Venäläinen Megafon vetäytymässä Lontoon pörssistä 16.7. julkaistun suunnitelman mukaan Megafon, yksi Venäjän suurimmista mobiilioperaattoreista, tarjoutuu ostamaan vähemmistöosakkaiden osakkeet yhteensä 1,3 mrd. dollarilla. Noin 80 % yrityksen osakekannasta on Alisher Usmanovin ja Gazprombankin hallussa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201830.pdf
Venäjän julkisen talouden suunnitelmat lähivuosille muotoutumassa Finanssiministeriön laatimissa julkisen talouden linjauksissa vuosille 2019–21 federaation, alueiden sekä valtion sosiaalirahastojen konsolidoidun budjetin tulojen kasvun arvioidaan jatkuvan nopeana vielä ensi
vuonna. Federaatiobudjetin tulot kasvavat tänä ja ensi vuonna huomattavasti muiden budjettilohkojen tuloja vauhdikkaammin (noin 15 % vuodessa) melko korkean öljynhinnan ja arvonlisäveron korotuksen johdosta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201830.pdf
Venäjällä muutoksia asuntorakentamisen rahoitukseen Heinäkuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä rakennusyhtiöt eivät enää voi rahoittaa rakentamista myymällä rakenteilla olevia asuntoja suoraan kuluttajille. Tämä malli on ollut Venäjällä jo pitkään varsin suosittu, sillä ostajat ovat siten saaneet asunnot huokeampaan hintaan ja rakennusyhtiöt edullista rahoitusta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201830.pdf
Venäjän valtiolle yhä enemmän verotuloja öljystä Federaatiobudjetin tulojen nousu yltyi tämän vuoden toisella neljänneksellä, ja koko ensimmäisen vuosipuoliskon tulot olivat yli viidesosan suuremmat kuin vuotta aiemmin. Valtaosa tulojen lisäyksestä tuli öljy- ja kaasuverotuloista, joiden vuosikasvu oli yli 35 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201831.pdf Venäjällä kotitalouksien luotonotto kasvaa Kokonaisuutena pankkien lainananto kasvoi alkuvuonna verkkaisesti. Keskuspankin tietojen mukaan lainakanta oli kesäkuun lopussa 3,4 % suurempi kuin vuotta aiemmin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201831.pdf EU ja Venäjä jatkoivat pakotteita Seuraavaksi EU:n pakotetyökaluista on erääntymässä henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat pakotteet. Euroopan unioni jatkoi 5. heinäkuuta Venäjän tiettyihin aloihin kohdistuvia talouspakotteita kuudella kuukaudella 31. tammikuuta 2019 asti, käy ilmi Eurooppa‐neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston  verkkosivuilta. Kyseessä on yksi EU:n neljästä pakotetyökalusta. Toimenpiteet kohdistuvat rahoitus, energia- ja puolustusalaan sekä kaksikäyttötuotteisiin. Seuraavaksi lähestyy EU:n henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien pakotteiden voimassaolon takaraja. Kyseisiä pakotteita jatkettiin viime maaliskuussa puolella vuodella ja ne ovat tällä hetkellä voimassa 15. syyskuuta asti. Venäjä jatkoi elintarvikkeiden tuontikieltoa Venäjä puolestaan jatkoi 12. heinäkuuta elintarvikkeiden tuontikieltoa vuoden 2019 loppuun asti, uutisoi muun muassa RBK. Kielto koskee esimerkiksi liha-, maito- ja kalatuotteita sekä kasviksia, vihanneksia ja pähkinöitä. Yksityishenkilöt saavat tuoda kiellon alaisia tuotteita maahan korkeintaan 5kg. Tarkemmin pakotteisiin voi tutustua SVKK:n pakotetietopankissa. https://www.svkk.fi/uutishuone/eu-ja-venaja-jatkoivat-pakotteita/
26.7. uutistoimisto TASS: Duuma hyväksyi Venäjän luoteisten naapurimaiden kanssa tehdyt sopimukset rajat ylittävästä yhteistyöstä Valtionduuma ratifioi torstaina sopimukset, jotka sääntelevät Venäjän ja sen luoteisten hallintoalueiden harjoittamaa rajat ylittävää yhteistyötä. Kyseessä ovat 29.12.2016 allekirjoitetut sopimukset Kolarctic-, Venäjä–Kaakkois-Suomi- ja Karelia ENPI CBC -ohjelmien rahoittamisesta ja toteuttamisesta vuosina 2014–2020. Kolarctic-ohjelman budjetti on noin 50 miljoonaa euroa, Venäjä-Kaakkois-Suomi-ohjelman reilut 72 miljoonaa euroa ja Karelia-ohjelman 43 miljoonaa euroa. Ohjelmien rahoittamiseen voivat osallistua Venäjä, Euroopan unioni, Suomi ja Ruotsi, ja niiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja raja-alueita koskeviin haasteisiin yhteisten hankkeiden toteuttamisen kautta. Duuman kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtajan Leonid Slutskin mukaan rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat ovat Venäjän kannalta tehokas keino ratkoa raja-alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä ja järjestää lisärahoitusta alueellisille aloitteille. Slutskin mielestä ne myös osoittavat selvästi, että Euroopan unionin Venäjän-vastaiset pakotteet ovat epäonnistuneet, sillä kaikista rajoitteista huolimatta alueet tekevät yhteistyötä ja toteuttavat yhteisiä hankkeita. Rajat ylittävää yhteistyötä koskevien sopimusten ratifioinnista kertoivat 26.7. myös uutistoimisto Prime sekä uutistoimisto Regnum, joka käsitteli kutakin kolmesta sopimuksesta erillisessä uutisessa. Suomi Venäjän mediassa 26.7.2018
Tuotannon ja kaupan kasvu jatkuu eri puolilla Venäjää Jalostusteollisuuden tuotanto kasvoi edelleen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla melkein kaikilla Venäjän suuralueilla eli federaatiopiireissä, joskin hieman vaihtelevaan tahtiin. Keskisessä federaatiopiirissä kasvu oli 10 % vuodentakaisesta, mutta myös Luoteis-Venäjällä, Uralilla ja etelässä kasvu oli 5−7 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201832.pdf Venäjällä hyväksytty laki veroparatiisialueiden perustamisesta Lain mukaan Venäjälle perustetaan erityishallintoalueet Kaukoidässä Primorskin alueella sijaitsevalle Russkiin saarelle ja Kaliningradin alueella sijaitsevalle Oktjabrskin saarelle. Alueiden on määrä toimia ns. venäläisinä veroparatiiseina, joihin tietyt ehdot täyttävät ulkomaille rekisteröidyt venäläisyritykset voivat siirtää toimintansa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201832.pdf Venäjä nousi sijalle 75 Maailmanpankin tämänvuotisessa logistiikan toimivuuden vertailussa Yrityskyselyn tuloksiin perustuvassa vertailussa järjestykseen laitettiin 160 maata. Entiseen itäblokkiin kuuluneiden maiden joukossa Venäjä sijoittui keskivaiheille – nykyisten EUmaiden taakse ja useimpien Keski-Aasian maiden edelle. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201832.pdf
Saimaan kanavaa juhlittiin Lappeenrannassa Saimaan kanava otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1968. Kanavaliikenteen 50-vuotisjuhlat pidettiin 9. elokuuta 2018 Lappeenrannassa. Pääjuhlassa puhuivat muun muassa kanavavaltuutetut kansliapäällikkö Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Venäjän varaliikenneministeri Sergei Aristov. – Saimaan kanavalla on ollut ja on tärkeä merkitys liikenteelle. Se on luonut suoran kansainvälisen kauppayhteyden Suomen sisämaan teollisuudelle ja kilpailua maakuljetuksille. Sen jälkeen, kun liikenne taas alkoi kanavassa vuonna 1968, kanavassa on kuljetettu lähes 70 miljoonaa tonnia tavaraa ja kanavalla on kulkenut lähes 2,2 miljoonaa matkustajaa. Kanavalla on ollut tärkeä merkitys teollisuudelle, matkailulle, Itä-Suomelle ja koko maalle, kansliapäällikkö Pursiainen totesi puheessaan. – Haluan kiittää Venäjän ja Suomen valtion ja alueiden viranomaisia ja kanavan hoitoorganisaatioita hyvästä yhteistyöstä ja myönteisen kanavahengen vaalimisesta kaikkina näinä vuosikymmeninä. Kaikkein suurin kiitoksista kuuluu kuitenkin kaikille Saimaan kanavan asiakkaille: sillä liikennöiville ja sen palveluita käyttäville yrityksille, jotka joka päivä osoittavat luottamusta kanavaan, Pursiainen sanoi. Muualla verkossa: Harri Pursiaisen Impulssi-blogi: Saimaan kanava: Erikoisesta järjestelystä luotettavaksi yhteistoiminnaksi https://www.lvm.fi/-/saimaan-kanavaa-juhlittiin-lappeenrannassa-981342
Venäjä aikoo vastata Yhdysvaltojen pakotteisiin – “Uhkavaatimusten käyttäminen on turhaa ja näköalatonta” Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kertoi maan valmistelevan vastapakotteita. https://yle.fi/uutiset/3-10345712, https://www.hs.fi/talous/art‐2000005738521.html  Vuonna 2012 Venäjän Federaatio liittyi OECD:n Yleissopimukseen kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjunnasta 21.11.1997. Venäjän Federaation taloudellisen kehityksen ministeriö suorittaa laajamittaista tiedottamistyötä ja järjestää venäläisille ja ulkomaisille elinkeinotoimijoille lukuisia tiedotustilaisuuksia, joissa selostetaan kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaan liittyviä kysymyksiä. Venäjän kaupallinen edustusto Suomessa osallistuu myös tähän työhön, mm. tiedottamalla suomalaisia yhteistyökumppaneitaan. Venäjän kaupallisen edustuston viralliselta Internet-sivustolta (www.rusfintrade.ru, www.fin.ved.gov.ru) löytyy materiaaleja korruptionvastaisesta toiminnasta sekä ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan ehkäisemisestä, linkit aineistoon: http://www.rusfintrade.ru/site/antikorrupcia/, http://finland.ved.gov.ru/ru/anticorruption
Venäjän ja Kiinan roolit globaalissa hallinnassa eroavat toisistaan  Venäjällä ja Kiinalla on globaalissa hallinnassa erilaiset roolit, ja maat määrittelevät etunsa siinä eri tavoin. Vaikka valtiot ovat yhtä mieltä tietyistä kansainvälisistä periaatteista ja normeista, maat sitoutuvat globaaliin hallintaan varsin eri lailla. Nämä erot ovat pitkällä aikavälillä suurin este Moskovan ja Pekingin välisen yhteistyön syventämiselle. https://www.fiia.fi/julkaisu/china-and-russia-in-global-governance
Venäjän-kaupan uudet yhtälöt Missä Venäjällä ongelma, siellä Suomella mahdollisuus. Tämä viisaus mielessäni luin keväällä presidentti Putinin ukaasia, jossa asetettiin tavoitteita uudelle virkakaudelle. Innovaatioihin ja digitalisaatioon painottuva teknologinen kehitys, asuntorakentamisen lisääminen, terveydenhuollon ja koulutuksen laadun parantaminen, samoin kuin ympäristön tilan kohentaminen kuulostivat hankkeilta, joiden toteuttaminen loisi kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Teillä tarve, meillä tarjonta. Yhtälö toimisi loistavasti ilman muutamaa muuttujaa. https://www.svkk.fi/blogit/venajan-kaupan-uudet-yhtalot/
Economic effects and political impacts : Assessing Western sanctions on Russia https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/15832
Yhdysvaltain uudet pakotteet, laskenut öljyn hinta ja nousevien talouksien ongelmat painavat ruplaa sekä pörssikursseja Venäjällä Venäjän rupla on heikentynyt noin 6 % heinäkuun lopusta, ja dollareissa noteerattu RTS-osakeindeksi 8 %. Ruplan heikkenemisen ja pörssikurssien laskun takana on useita syitä, mutta tärkein yksittäinen syy lienee Yhdysvaltain keskiviikkona 8.8. ilmoittamat uudet pakotteet Venäjälle sekä julkisuuteen tullut luonnos Yhdysvaltain senaatin valmistelussa olevasta pakotelainsäädännöstä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201833.pdf
Venäjän tavaravientitulojen nopea kasvu on jatkunut öljyn hinnan noustessa Tämän vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin arvo oli dollareissa 27 % suurempi kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Ensimmäisellä neljänneksellä vuosimuutos oli 23 % ja toisella neljänneksellä 30 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201833.pdf
Öljyalan verotus muuttuu Venäjällä Presidentti Putinin allekirjoittamien lakimuutosten seurauksena raakaöljyn ja öljytuotteiden verotus tulee muuttumaan merkittävästi. Öljysektorin verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty viennin verotuksesta tuotannon verottamiseen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201834.pdf Venäjällä vahvistettiin eräitä kulutus- ja yritysverojen muutoksia Verotusta koskevat lakimuutokset, jotka presidentti Putin allekirjoitti tämän kuun alkupäivinä, astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Vaikka arvonlisävero nousee pääsääntöisesti 18 prosentista 20 prosenttiin, pysyy se 10 prosentissa useiden elintarvikkeiden, lastentavaroiden, painettujen julkaisujen ja lääkkeiden osalta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201834.pdf What advantages do companies that produce in Russia have? https://www.ct-executive.de/download-file?file_id=462&file_code=6531af239b
Venäjän julkinen talous on tasapainottunut Konsolidoidun budjetin (federaation, alueiden ja paikkakuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjettien) tulot nousivat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 15 % vuotta aiemmasta. Lähemmäs puolet tulojen lisäyksestä tuli öljyn hinnan myötä nopeasti kohonneista öljy- ja kaasuverotuloista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201835.pdf
Venäjän keskuspankki keskeyttää budjettisäännön mukaiset valuuttaostot syyskuun loppuun saakka Vuoden 2017 alusta voimassa olleen käytännön mukaan keskuspankki on ostanut finanssiministeriön puolesta päivittäin markkinoilta ennalta ilmoitetun määrän valuuttaa.
Käytännön taustalla on budjettisääntö, jonka mukaan federaatiobudjetin ylimääräiset öljy- ja kaasuverotulot (joita tänä vuonna kertyy Urals-öljyn hinnan ollessa yli 40,8 USD tynnyriltä) siirretään Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201835.pdf
Kaspianmeren ympärysvaltiot ovat edistyneet neuvotteluissa merialueen jakamisesta 12.8. solmitulla sopimuksella Azerbaidžan, Iran, Kazakstan, Turkmenistan ja Venäjä mm. täsmentävät hallitsemiensa vesialueiden rajat, helpottavat öljy- ja kaasuputkien vetämistä alueen kautta ja kieltävät vieraiden sotavoimien pääsyn alueelle. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201835.pdf
Eläkeuudistus heikentää presidentti Putinin suosiota Kremlin ajama eläkeuudistus ei tavallisten venäläisten silmissä näytä välttämättömältä toimelta Venäjän taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden säilyttämiseksi. Kansalaiset vastustavat uudistusta, koska se näyttää pikemminkin osoitukselta siitä, että kansalle ei ole paikkaa eliitin veneessä. Presidentin suosio laskee, ja hallitus tukahduttaa vastustustaan aiempaa tiukemmin. https://www.fiia.fi/julkaisu/venajan-elakeuudistus
Venäjällä muutoksia investointien rakenteessa Investoinnit kasvoivat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 3 % vuodentakaisesta, vaikka investointitilastoinnin ytimessä olevien suurten ja keskisuurten yritysten sekä valtion investoinnit vähenivät prosentin. Näin ollen Rosstat arvioi muiden investointien eli pienten yritysten, harmaan talouden ja kotitalouksien investointien lisääntyneen harvinaisen paljon, pitkälti toistakymmentä prosenttia. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201836.pdf
Venäjällä muutoksia valuuttatulojen kotiuttamismääräyksiin Venäjän finanssiministeriö on kuluneen vuoden aikana pyrkinyt lieventämään yritysten ulkomaankauppaan liittyvien valuuttatulojen kotiuttamisvaatimuksia, mutta suuri osa ehdotuksista on kaatunut keskuspankin vastustukseen. Heinäkuun lopussa kuitenkin hyväksyttiin muutos, joka poistaa valuuttatulojen kotiuttamisvaatimuksen pakotteiden kohteiksi joutuneiden yritysten osalta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201836.pdf
Venäjän viennin määrä on kasvanut tuntuvasti viime vuosina Palvelu- ja tavaravienti on talouden muista kysyntäeristä poiketen kasvanut kokonaismäärältään vuosina 2015−17 keskimäärin 4 % vuodessa, ja tänä vuonna vielä nopeammin. Viennin osuus BKT:stä on runsas neljäsosa, ja pelkästään viennin kasvun suora vaikutus BKT:n muutokseen on ollut noin prosenttiyksikkö vuodessa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201836.pdf
Öljy-yhtiöiden tulokset parantuneet huomattavasti Venäjällä Kuluvan vuoden aikana ruplan dollarikurssi on heikentynyt 16 prosenttia, vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noussut. Ruplan heikkenemisen taustalla on erityisesti geopoliittiset syyt. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201837.pdf
Venäjällä valtion rooli investointien ohjailussa on kasvussa Presidentti Putinin antoi toukokuussa 2018 ukaasin, jonka tavoitteista yksi on investointiasteen nostaminen 25 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Varaministeri Andrei Ivanovin mukaan lisäinvestointeja tarvitaan noin 21 000 mrd. ruplaa (300 mrd. USD), mistä yritysten osuuden tulisi olla 8000 mrd. ruplaa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201837.pdf
Venäjän öljyntuotannon ennakoidaan kasvavan hieman lähivuosina Venäjän talouskehitysministeriön heinäkuisen ennusteen mukaan Venäjä tulee tänä vuonna tuottamaan raakaöljyä 549 miljoonaa tonnia (noin 11 miljoonaa tynnyriä päivässä) eli puolisen prosenttia viimevuotista enemmän. Ennusteen mukaan noin 250 miljoonaa tonnia eli 46 % viedään raakaöljynä ja loput jalostetaan kotimaassa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201837.pdf
Kremlillä on yliote Japanin ja Venäjän suhteissa  Vaikka Japanin ja Venäjän suhteet ovat hiukan lämmenneet, Japani ei ole onnistunut taivuttelemaan Venäjää myönnytyksiin Kuriilien saariryhmää koskevassa kiistassa. Venäjä ei ole myöskään vähentänyt yhteistyötään Kiinan kanssa. Japani haluaa ennen kaikkea ratkaista saarikiistan, kun taas Venäjälle ensisijaista on saada Japanilta taloudellisia sijoituksia ja apua suostumatta minkäänlaisiin aluekiistaan liittyviin ehtoihin tai myönnytyksiin. https://www.fiia.fi/julkaisu/japanin-ja-venajan-suhteet
EU:n ja Venäjän kaasukauppa kasvoi, mutta haasteita riittää Euroopan unionin ja Venäjän välinen kaasukauppa kasvoi merkittävästi vuosina 2016 ja 2017, vaikka poliittiset suhteet olivat kriisissä. Venäjän ja EU:n energiasuhteita kuitenkin rasittavat ennen kaikkea EU:n sisäinen kiista Nord Stream 2 -kaasuputkesta ja epävarmuus siitä, jatkuuko kaasun vienti Ukrainan alueen kautta. https://www.fiia.fi/julkaisu/russias-evolving-gas-relationship-with-the-european-union 
Venäjän keskuspankki nosti avainkorkoa 0,25 % ja jatkaa budjettisäännön mukaisten valuutanostojen keskeytystä vuoden loppuun Avainkorko on 17.9. lähtien 7,5 %. Viimeksi keskuspankki nosti avainkorkoa joulukuussa 2014. Keskuspankki perusteli päätöstä inflaatioennusteensa nousulla ja kohonneilla inflaatioriskeillä. Inflaatioennusteen muutos johtuu pääasiassa arvonlisäveron korotuksesta 1.1.2019 (18 %:sta 20 %:iin) sekä ruplan kurssin laskusta, jonka taustalla ovat geopoliittiset syyt ja nousevien talouksien markkinoiden heilunta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201838.pdf
IMF:n ja Venäjän vuosikonsultaatioissa jälleen esillä reformien tarve IMF ennustaa Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,7 % ja ensi vuonna 1,5 %, jos öljyn hinta on noin 72 dollaria tynnyriltä. Suurimpia ennusteriskejä ovat geopoliittiset jännitteet ja kehittyneiden maiden kasvun heikentyminen mutta myös talousuudistusten puuttuminen Venäjällä sekä sen pankkijärjestelmän heikkoudet. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201838.pdf
Jamalin niemimaan maakaasunesteyttämön toinen yksikkö aloitti tuotannon elokuussa Tämän Jäämeren rannikolla olevan yksikön myötä Venäjällä toimii kaikkiaan neljä suuryksikköä, joista kaksi Tyynellämerellä Sahalinin saarella. Ensi vuonna Jamalin laitokseen valmistuu vielä kolmas suuryksikkö. Kaikki viisi yksikköä ovat tuotantokyvyltään suunnilleen yhtä suuria. Kukin niistä voi puristaa vuosittain noin 7 mrd. m³ maakaasua noin 5 milj. tonniksi (noin 70 laivalastilliseksi) nesteytettyä kaasua (LNG). Pienempien yksiköiden tuotanto on paljon vähäisempää. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201838.pdf
Itärataa selvittävä ryhmä aloitti työnsä Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta aloitettu Itärataa selvittävä ryhmä kokoontui ensi kertaa keskiviikkona 3.10.2018. Tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia linjaukselle, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Samaa rataa pääsisi jatkamaan rajan yli Pietariin. https://www.lvm.fi/-/itarataa-selvittava-ryhma-aloitti-tyonsa-985150
Venäjä työstää rivakasti uutta tietä Suomen itärajalle – Suunnitelmat jo pitkällä Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikalta Viipuriin vievän uuden maantien rakentamiseen päästään näillä näkymin jo reilun vuoden kuluttua. https://yle.fi/uutiset/3-10434339?origin=rss&utm_source=twitter-share&utm_medium=social
Suomen Venäjän-kaupan kehitys vaisua Suomen vientiä Venäjälle on tänä vuonna painanut ruplan kurssin heikkeneminen. Tuonnin arvo sen sijaan kasvaa lähinnä öljyn kallistumisen myötä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201839.pdf BOFIT ennustaa Venäjän talouden kasvun jatkuvan varsin hitaana BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna alle 2 % ja kasvun hidastuvan ensi vuonna noin 1,5 prosenttiin, jos öljyn hinta pysyy kohtalaisen lähellä nykyistä tasoaan (noin 75 USD/tynnyri).
Talouskasvu jää hitaaksi, sillä Venäjällä on liian vähän merkkejä kasvua parantavista markkinoiden toiminnalle myönteisistä järjestelmäuudistuksista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201840.pdf Venäjän öljytuotanto huippuunsa syyskuussa Energiaministeriön tietojen mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto nousi syyskuussa täpärästi Neuvostoliiton jälkeisen ajan huippuunsa. Keskimääräinen päivätuotanto nousi elokuusta 1,3 % ja oli 11,4 milj. tynnyriä. Venäjä ja OPEC-maat sopivat vuonna 2016 öljyntuotannon rajoituksista, jotka ovat onnistuneet nostamaan raakaöljyn hintaa selvästi. Esimerkiksi Venäjän Urals-öljylaadun hinta oli vuoden 2017 alussa hieman yli 50 dollaria tynnyriltä, mutta on nyt yli 80 dollaria. Venäjä ja OPEC sopivatkin kesäkuussa tuotannon rajoitusten poistamisesta. Venäjän tuotanto on nyt yli 0,4 milj. tynnyriä päivässä aiemmin sovittua tuotantokattoa korkeammalla. Myös OPEC-maat ovat lisänneet tuotantoaan. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201840.pdf Venäjällä eläkeiän korotus hyväksytty Duuma hyväksyi 27.9. kolmannessa käsittelyssään lakiesityksen, joka nostaa yleistä eläkeikää viidellä vuodella. Federaationeuvoston hyväksynnän jälkeen presidentti Putin allekirjoitti lakiluonnoksen 3.10. Eläkeikä nousee 1.1.2019 alkaen kuudella kuukaudella joka vuosi. Miesten eläkeikä nousee nykyisestä 60 vuodesta 65:een ja naisten 55 vuodesta 60:een. Lukuisilla erityisryhmillä säilyy alempi eläkeikä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201840.pdf
IMF odottaa Venäjän kasvun pysyvän vaatimattomana lähivuosina, Kiinan kasvu hidastuu Uudessa World Economic Outlook -raportissaan Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna 3,7 %. Molempien vuosien kasvuarviota on laskettu 0,2 prosenttiyksikköä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201841.pdf Venäjän tuonnin kasvu pysähtyi ja pääomavirta ulkomaille kasvoi Maksutaseen ennakkotietojen mukaan Venäjän tavara- ja palveluviennin arvo kasvoi heinäsyyskuussa lähemmäs 30 % vuotta aiemmasta. Vientituloja kasvatti lähinnä öljyn hinnan nousu. Tavara- ja palvelutuonnin menojen vuosikasvu sen sijaan pysähtyi heinä-syyskuussa ja tammisyyskuun kasvu jäi viiteen prosenttiin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201841.pdf Jalkapallon maailmanmestaruuskisat paisuttivat Venäjän matkailuvientiä kesällä Kesäkaudella eli huhti-syyskuussa ulkomaalaiset käyttivät venäläisiin matkailupalveluihin 8 miljardia dollaria eli 45 % enemmän kuin viime kesänä. Dollareissa mitattuna matkailuvienti on muutenkin palautunut vuoden 2015 pohjan jälkeen 15 % vuodessa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201841.pdf

Pitkäaikaiset trendit hidastavat Venäjän ja Intian suhteiden lähentymistä Intia ja Venäjä ovat edenneet energiasektoria ja sotilasteknologiaa koskevassa yhteistyössään. Pitkän aikavälin kehityskulut kuitenkin estävät maiden strategisen yhteistyön kehitystä: Venäjä on yhä riippuvaisempi Kiinasta, Intia on kääntynyt kohti Yhdysvaltoja, ja Kiinan ja Intian suhteissa on jännitteitä. https://www.fiia.fi/julkaisu/venajan-ja-intian-suhteet 

Venäjällä työttömyys laski ja palkkojen nousu jatkui vahvana, mutta reaalitulot supistuivat elo-syyskuussa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määritelmän mukainen työttömyysaste on laskenut edelleen tänä vuonna tuntuvasti ja oli syyskuussa vain 4,5 %. Vuoden 2017 syyskuussa työttömyysaste oli 5 %. Moskovassa ja Pietarissa työttömyysaste on alle 2 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201843.pdf Venäjä on 43. sijalla Maailman talousfoorumin tämän vuoden kilpailukykyvertailussa Viime viikolla julkaistussa vertailussa on mukana 140 maata. Venäjän sijoitus on kohonnut hieman viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se sijoittuu edelleen vauraiden länsimaiden taakse, mutta
entisten sosialistimaiden joukossa kärjen tuntumaan. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201843.pdf
IMF arvioi julkisen talouden ja julkisen sektorin yritysten osuuden Venäjän BKT:stä olevan yksi kolmasosa IMF tähdentää, että sen vuonna 2014 julkaisemat tiedot julkisen talouden ja julkisen sektorin yritysten tulojen suhteesta BKT:hen (70 %) eivät tarkoita osuutta BKT:stä, jollaiseksi arvio on usein väärin ymmärretty. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201843.pdf
Viipurin ja Nuijamaan välisen uuden venäläisen tien yleissuunnitelma valmis Viipurin ja Nuijamaan välille suunnitellaan uutta tieyhteyttä. Tien yleissuunnitelma Viipurin ohikulkutieltä Brusnitshnojen rajanylityspaikalle on juuri valmistunut. Tie kulkee kokonaan Venäjän puolella. Brusnitshnojesta siirrytään Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Suomen puolelle. Tie tulee valmistuttuaan korvaamaan Saimaan kanavatien ja kaikki yleinen liikenne siirtyy sille. Nykyinen tie jää vain Saimaan kanavan huoltokäyttöön. Uusi tie tulee ensi vaiheessa olemaan kaksikaistainen ja se on tarvittaessa laajennettavissa myöhemmin nelikaistaiseksi. Jatkosuunnitteluun valitun noin 19 kilometrin pituisen vaihtoehdon rakennuskustannukset ovat 9,6 miljardia ruplaa tämän vuoden hintatasossa. https://www.lvm.fi/-/viipurin-ja-nuijamaan-valisen-uuden-venalaisen-tien-yleissuunnitelma-valmis-986753
Nettovienti siivitti Venäjän bruttokansantuotteen kasvua toisella neljänneksellä, kotimainen kysyntä vaimeaa Toisella neljänneksellä Venäjän BKT kasvoi 1,9 % vuoden takaa, mutta kausitasoitettuna peräti 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä yksityinen ja julkinen kulutus sekä kiinteät investoinnit kasvoivat kaikki 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Viennin määrä kasvoi 1,3 % ja tuonnin supistui 0,7 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201842.pdf Venäjällä keskustellaan dollarin roolista maksuvaluuttana Finanssiministeri Anton Siluanovin mukaan hallituksella on käsittelyssä ohjelma dollarin käytön supistamisesta (dedollarisaatio) Venäjän taloudessa. Käytännössä kyse on toimista, joilla ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä kannustettaisiin siirtymään ruplan käyttöön maksuvaluuttana. Esimerkiksi ruplamääräisten ulkomaankauppatulojen kotiuttamismääräyksiä on esitetty poistettavaksi vuoteen 2024 mennessä. Toistaiseksi dollarin asema ulkomaankaupan maksuissa, ulkomaisissa lainoissa ja keskuspankin valuuttavarannossa on erittäin vahva. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201842.pdf Heikot terveysolot painavat Venäjän sijoitusta inhimillisen pääoman vertailuissa Maan inhimillisen pääoman eli sen väestön tietojen, taitojen ja kykyjen arvoa voidaan arvioida eri menetelmin. Yksi menetelmä perustuu koulutus- ja terveysmittareihin, sillä koulutettu ja terve työntekijä on tuottavampi ja tekee pidemmän uran. Toinen tapa on arvioida suoraan väestön odotettavissa olevia työtuloja maailmanmarkkinahinnoin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201842.pdf Venäjän keskuspankki piti avainkoron ennallaan 7,50 prosentissa Korkokokouksensa yhteydessä 26.10. keskuspankki totesi lyhyen aikavälin inflaatioriskien olevan ylöspäin. Kuluttajahintojen nousu vuodentakaisesta oli syyskuussa 3,4 %. Vuoden lopussa keskuspankki arvioi inflaation olevan noin 4 % ja ensi vuoden lopussa hieman yli 5 %. Kertaluonteiset tekijät, kuten ALV:n korotus vuoden 2019 alussa, voivat hetkellisesti kiihdyttää inflaatiota. Keskuspankin ennusteen mukaan inflaatio hidastuu 4 prosentin tavoitetasolle vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201844.pdf
Vientihintojen nousu kohottanut teollisuuden tuottajahintoja Venäjällä Kotimaahan suuntautuvien toimitusten tuottajahintojen nousu on tänä vuonna nopeutunut ja se oli syyskuussa yli 14 % vuodentakaisesta. Kaivannaisteollisuudessa hintojen vuosimuutos on viime kuukausina ollut peräti noin 30−40 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201844.pdf

Euraasian talousliitto on yhtenäistänyt ulkoisia tullejaan ja alkanut purkaa sisäisen liikkuvuuden esteitä Talousliitto on kehittynyt entisten neuvostotasavaltojen aiempien talousyhteistyösopimusten päälle. Neuvostoliiton hajotessa sen 15 jäsenmaasta 12 (kaikki paitsi Baltian maat) perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY). Yhteisön kesken solmittiin vapaakauppasuhteet, mutta ei edetty sen syvempään yhteistyöhön. Siksi Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgistan ja Tadžikistan perustivat vuonna 2000 Euraasian talousyhteisön. Koska yhdentyminen ei senkään puitteissa edennyt, Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan perustivat Euraasian tulliliiton vuonna 2010 ja Euraasian talousliiton 2015, jolloin Armenia ja Kirgistan liittyivät siihen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201844.pdf
Venäjän-kaupan barometri, syksy 2018: Venäjän-kaupan vaikeuskertoimet ovat kasvaneet ja yritykset ovat odottavalla kannalla ”Haastava tilanne, ei vetäydytä, seurataan tarkasti,” yksi tutkimukseen vastanneista kommentoi Venäjän-kauppaa syksyn barometritutkimuksessa. Venäjän-kaupan barometritutkimuksen keskeisimpinä tuloksina selviää, että odotukset Venäjän talouden kehityksestä ovat heikentyneet, mutta edelleen lähes puolet arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Vienti Venäjälle on kasvanut 28 % yrityksistä, kun sama luku viime keväänä oli 34. Tuonti Venäjältä sen sijaan on pysynyt viime kevään tasolla. Venäjälle investoineiden vastaajien määrä on laskenut puolestaan viime syksyn tasolle. Puolet yrityksistä arvioi Venäjän protektionististen toimien vaikuttaneen yrityksen toimintaan. https://www.svkk.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/venajan-kaupan-barometri-syksy-2018-venajan-kaupan-vaikeuskertoimet-ovatkasvaneet-ja-yritykset-ovat-odottavalla-kannalla/ Moskova haluaa pitää Valko-Venäjän riippuvaisena itsestään  Keskustelu Venäjän mahdollisista keskipitkän aikavälin pyrkimyksistä liittää Valko-Venäjä yhteyteensä näyttää saavan vauhtia. Spekulaatioita ei voi täysin ohittaa, mutta ei niitä pidä liioitellakaan, kirjoittaa ohjelmajohtaja Arkady Moshes uusimmassa FIIA Comment -julkaisussa. Moskovassa pyritään lähinnä varmistamaan, että Valko-Venäjä ja sen johto pysyvät tiukasti riippuvaisena Venäjästä.https://www.fiia.fi/julkaisu/krim-2-0
Työn itsenäisyys kaventuu Venäjällä Talouskasvun hidastuminen on merkinnyt 2000-luvun alkupuolen positiivisen kehityksen vaihtumista kasvavaan epävarmuuteen työn pysyvyydestä tai uranäkymistä, kirjoittaa Jouko Nikula. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/tyon-itsenaisyys-kaventuu-venajalla
Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa 76 miljardia dollaria, rahastoon odotetaan lisää varoja ennen vuoden loppua Näiden 31.10. rahastossa olleiden varojen lisäksi sinne kerrytetään öljyverotuloja öljyn hinnan pysyttyä budjettisäännön hintarajan (hieman yli 40 dollaria tynnyriltä) yläpuolella. Tänä vuonna rahastoon siirrettiin ensimmäisen kerran varoja kesäkuussa lähes 15 mrd. dollaria. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201845.pdf Venäjällä palkat eri sektoreilla nousseet eri tahtia Tilastoitu keskipalkka Venäjällä on noussut ripeästi, mutta väestön palkkatulot ovat nähtävästi kasvaneet vielä tilastoitua hieman paremmin, koska Rosstatin työvoimakyselyn mukaan harmaassa taloudessa on työskennellyt tänä vuonna muutama prosentti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Kyselyn pohjalta Rosstat on laskenut, että tyystin harmaassa taloudessa työskentelee vajaa viidesosa kaikista työllisistä. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201845.pdf Venäjän sijoitus nousi hieman ja Kiinan huomattavasti Maailmanpankin Doing Business vertailussa 190 maan liiketoimintaympäristön helppoutta luotaavassa vertailussa Venäjä nousi viime vuoden 35. sijalta tämän vuoden 31. sijalle ja Kiina 78. sijalta 46. sijalle. Vertailussa arvioidaan muun muassa rajamenettelyjä, lupakäytäntöjä, sääntelyä, sopimusten pitävyyttä, verojenmaksua, luotonsaantia ja sähkönsaantia. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201845.pdf

Ruplan heikentymisen vuoksi Venäjän tuontimenot eivät ole kasvaneet vientitulojen mukana Vuoden kolmannella neljänneksellä Venäjän viemien tavaroiden dollarimääräinen kokonaisarvo oli 31 % vuodentakaista suurempi ja sen tuomien tavaroiden arvo 2 % vuodentakaista pienempi. Vientitulojen kasvun keskeisin syy on öljyn hinnan huomattava nousu. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201846.pdf Öljyn hinnan tuntuva lasku voi johtaa uusiin tuotannonrajoituksiin Urals-öljylaadun hinta kävi lokakuun alussa vuoden korkeimmalla tasolla hieman yli 85 dollarissa tynnyriltä, mutta on sen jälkeen laskenut noin 67 dollariin tynnyriltä (laskua 22 %). Ruplan dollarikurssi on lokakuun alusta heikentynyt 3 % (eurokurssi prosentin) eli yhteys öljyn hinnan ja ruplan kurssin välillä on viime aikoina ollut heikko. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201846.pdf Venäjän keskuspankin rahapolitiikkaohjelmassa vuosille 2019−21 odotetaan pankkien maksuvalmiuden pysyvän hyvänä Keskuspankki toteaa, että rahapolitiikan operatiivisena tavoitteena säilyy pankkien välisten rahamarkkinoiden yön yli -luottojen korkojen pitäminen lähellä keskuspankin avainkorkoa. Tähän keskuspankki on pyrkinyt sitomalla pankkien likviditeettiä, jota pankeille on kertynyt kasvavassa määrin parina viime vuonna. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201846.pdf
Venäjän talouskasvu hidastui selvästi kolmannella neljänneksellä, lokakuussa ehkä piristymistä Venäjän bruttokansantuote kasvoi alustavien tietojen mukaan 1,3 % vuoden takaa. Kasvu hidastui toiselta neljännekseltä, jolloin BKT:n vuosikasvu oli 1,9 %. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201847.pdf
Hintasääntely myllertää Venäjän polttoainemarkkinoita Koska virallisesti hallitus ei halua säännellä hintoja, toimenpide on toteutettu marraskuun alussa kilpailuviraston ja suurten öljyyhtiöiden välisillä sopimuksilla. Niillä keskeisten polttoaineiden tukkuhintoja laskettiin. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201847.pdf
Venäjä ja Turkki juhlivat Mustanmeren kaasuputki-hankkeen edistymistä Turkish Stream nimen saanut uusi kaasuputki kulkee Mustanmeren pohjassa Krasnodarin alueelta Istanbulin länsipuolelle. Sunnuntaina 19.11. maiden presidentit juhlistivat Istanbulissa putken merenalaisen osan valmistumista. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201847.pdf
Kuuman ja kuivan kesän takia sato Venäjällä jäi niukaksi Marraskuun alun tietojen perusteella viljasato jää tänä vuonna noin 15 % viimevuotista pienemmäksi. Viime vuoden sato tosin oli ennätyksellisen suuri, sillä kesän sää suosi viljaa. Toissa vuoden sadosta tämän vuoden sato jää vain muutaman prosentin. Myös sokerijuurikkaan sato väheni yli 10 %. Sen sijaan perunan ja kasvisten sadot ylsivät viime vuoden tasolle. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201848.pdf
Venäjän julkisen talouden tulot nousseet hyvin, ylijäämää jo tuntuvasti Konsolidoituun budjettiin (federaation, alueiden ja paikkakuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit) kertyi tuloja tammi-syyskuussa 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljy- ja kaasuverotulot nousivat lähes 50 % ja vielä paljon nopeammin vuoden kolmannella neljänneksellä korkeahkon öljynhinnan ansiosta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201848.pdf
Viidesosa yritysten ja pankkien ulkomaisesta velasta on ruplamääräistä Keskuspankin tietojen mukaan venäläisten yritysten ja pankkien ulkomainen kokonaisvelka oli kesäkuun lopulla noin 428 mrd. dollaria. Koko velkakannasta 21 % on ruplissa, 57 % dollareissa ja noin 20 % euroissa. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201848.pdf
BOFIT Policy Brief: Kiina ja Venäjä: eripariset talouskumppanukset Tekijä: Rautava, Jouko Tiivistelmä: Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Kiinan ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden
kehitystä tällä vuosikymmenellä. Maiden välisen kaupan kasvu perustuu pääasiassa Kiinan vahvaan talouskehitykseen, energiaan ja Venäjän länsisuhteiden romahtamiseen, joka on saanut Venäjän pitkän hapuilun jälkeen tosissaan hakemaan vientimahdollisuuksia myös Aasiasta. Maiden kahdenvälisissä suhteissa ei ole tapahtunut sellaisia poliittisia tai institutionaalisia läpimurtoja tai muita muutoksia, jotka olisivat nostaneet taloussuhteet laadullisesti uudelle tasolle verrattuna vuosikymmenen alkuun. Suhteet perustuvat edelleen tavarakauppaan eikä merkkejä syvemmästä talousintegraatiosta ole helppo löytää. Kiinan talouskasvun hidastuminen luo uudenlaisia haasteita maiden kanssakäymiseen. http://finrusresearch.fi/julkaisut/tutkimukset-ja-raportit/767-bofit-policy-brief-kiina-ja-venaja-eripariset-talouskumppanukset.html
Bussiliikennettä ei rajoiteta Saimaan kanavan huoltotiellä Venäjän liikenneministeriö on ilmoittanut, ettei bussiliikennettä Saimaan kanavan huoltotiellä rajoiteta talvikautena 2018-2019. Asia oli esillä Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission alaisen liikennetyöryhmän kokouksessa 12. joulukuuta Moskovassa. Liikennetyöryhmän venäläinen osapuoli totesi, ettei rajoituksiin nähdä tarvetta, koska poliisi on aloittanut tieosuudella näkyvän valvonnan. Venäjän liikenneministeriö rajoitti bussiliikennettä liikenneturvallisuussyistä talvikaudella 2017-2018 joulu-maaliskuussa. https://www.lvm.fi/-/bussiliikennetta-ei-rajoiteta-saimaan-kanavan-huoltotiella-990362
Venäläiset matkailijat Suomessa 2017 Tutkimuksen tarkoituksena on avata matkailualan toimijoille venäläisten matkailua Suomeen. Raportissa syvennytään tarkemmin venäläisten matkailijaprofiileihin, mm. matkan tarkoitukseen, rahankäyttöön sekä kiinnostuksen kohteisiin. Venäläiset tekivät Suomeen 3,1 miljoonaa matkaa vuonna 2017 muodostaen täten Suomen suurimman matkailijaryhmän. Matkailijoina venäläiset ovat hyvin ympärivuotinen matkailijaryhmä ja suurin osa heistä vierailee Suomen matkallaan pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja/tai JärviSuomessa. Matkan pääasiallinen tarkoitus on yleensä ostosmatkailu, mutta Suomeen tullaan myös lomailemaan. Lähes kahdeksan kymmenestä saapuvista lomamatkailijoista tulee Pietarin alueelta. Venäläisiä kiinnostaa Suomessa ostosten lisäksi mökkeily, kylpylät, konsertit ja festivaalit sekä suomalaiset makuelämykset. Suomesta haetaan myös talviurheiluelämyksiä sekä hyvinvointia ja luonnon rauhaa. Tutustu tutkimukseen: VF Matkailijatutkimus 2017 Venäjä Raportti ja   VF Matkailijatutkimus 2017 Venäjä Tiivistelmä  https://www.businessfinland.fi/venalaiset-matkailijat-suomessa2017/?utm_source=email&utm_medium=email&utm_campaign=bf_uutiskirje_131218
Öljyn hinnan laskusta ja Kertšinsalmen kahakasta huolimatta ruplan kurssi on pysynyt melko vakaana Urals-öljyn hinta on loka-marraskuun aikana pudonnut yli 85 dollarista alle 60 dollariin (30 %), mutta ruplan kurssissa tämä ei ole juuri näkynyt. Myöskään 25.11. Kertšinsalmessa tapahtunut yhteenotto ei ole juuri muuttanut valuuttakurssia. Erikoiselle tilanteelle ei ole löydettävissä yksittäistä selittävää tekijää. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201849.pdf   
Venäjän federaatiobudjetti ja valtion sosiaalirahastojen budjetit vuodelle 2019 hyväksytty Federaatiobudjetin tulojen finanssiministeriö arvioi lisääntyvän tämän vuoden arvioituihin tuloihin verrattuna noin 5 %. Öljy- ja kaasuverotulot vähenevät muutaman prosentin, jos Urals-öljyn hinta laskee tälle vuodelle lisäbudjetin yhteydessä oletetusta noin 70 dollarin vuosikeskiarvosta ensi vuodelle oletettuun 63,4 dollariin. Sen sijaan muut tulot nousevat 15 %. Lähes kolmasosa noususta johtuu arvonlisäveron korotuksesta ensi vuoden alussa ja kolmasosa ALV-tulojen muusta kasvusta. Valtionyrityksiltä saatujen osinkotulojen odotetaan nousevan roimasti. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201849.pdf
Venäjän teollisuustuotannon maltillinen kasvu jatkuu Marraskuussa teollisuustuotannon määrä oli 2,4 % suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tämä vastaa teollisuustuotannon viimeisten vuosien kasvutrendiä. Kasvu jakautui epätasaisesti, sillä kaivannaistuotannon määrä oli 7,8 % suurempi, mutta jalostustuotannon määrä pysyi samalla
tasolla kuin viime vuonna. Rakentamisen monivuotinen väheneminen kääntyi kasvuksi lokakuussa, joka jatkui marraskuussa. Rakentaminen kasvoi 4,3 % verrattuna viime vuoden marraskuuhun. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201851.pdf Venäjän keskuspankki nosti avainkorkoa ja jatkaa budjettisäännön mukaisia valuutanostoja tammikuussa Keskuspankki nosti avainkorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Uusi avainkorko on 17.12. lähtien 7,75 %. Edellisen kerran keskuspankki nosti avainkorkoa syyskuussa. Keskuspankki ilmoitti myös jatkavansa syksyllä tauolla olleita budjettisäännön mukaisia valuutanostoja finanssiministeriölle 15.1.2019 alkaen. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2018/v201851.pdf Venäjän talouskasvun ennustetaan jatkuvan hitaana Keskeisissä ennusteissa BKT:n kasvun odotetaan olevan vuonna 2019 puolentoista prosentin paikkeilla. Tahti on suunnilleen sama kuin vuosien 2017−2018 toteutunut kasvu. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2019/v201901.pdf
Valtionpankit hallitsevat Venäjän pankkisektoria Venäjällä toimi lokakuun lopussa 499 pankkia, mutta pankkien suuresta määrästä huolimatta sektori on hyvin keskittynyt ja valtion omistamien pankkien dominoima. Neljän suurimman valtionpankin yhteenlaskettu osuus koko pankkisektorin taseesta on yli 55 %. Kaikkiaan valtion hallussa olevien pankkien yhteenlaskettu tase kattaa noin kaksi kolmasosaa koko sektorin taseesta. Valtion rooli on kahden viime vuoden aikana kasvanut useamman suurehkon pankin ajauduttua keskuspankin omistukseen. Suurimman yksityisen pankin, Alfa Bankin, osuus on noin 4 % sektorin taseesta. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2019/v201901.pdf
Moskovan osakepörssin dollarimääräinen RTS-yleisindeksi laski 8 % vuonna 2018 Koska yleisindeksissä vientiin suuntautuneen öljy- ja kaasualan paino on yli puolet, kotimarkkinoille suuntautuneiden yritysten arvon kehitys jää helposti piiloon. Samalla kun öljy- ja kaasualan osakkeet kallistuivat 10 %, kulutushyödyke- ja vähittäiskauppa-alan osakkeet halpenivat 27 % ja rahoitusalan osakkeet 34 %. Yhdysvaltain julkistamien pakotepakettien seurauksena nämä osakkeet halpenivat voimakkaasti sekä huhti- että elokuissa. Samalla myös ruplan arvo notkahti. https://www.bofit.fi/globalassets/bofit/seuranta/viikkokatsaus/2019/v201901.pdf
LATINALAINEN AMERIKKA
MEKSIKO
Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 3/2018 Meksikon talous kasvoi 2,6 prosenttia vuoden 2018 toisen neljännesvuoden aikana verratuna samaan ajanjaksoon vuonna 2017. Meksikon tilastokeskuksen mukaan maan BKT kuitenkin supistui 0,2 prosenttia verrattuna ensimmäiseen vuosineljännekseen johtuen teollisuustuotannon ja maataloustuotannon heikentyneistä tuloksista. Inflaatio kääntyi heinäkuussa nousuun ja oli elokuussa 4,9 prosenttia. Arvioiden mukaan Meksikon talouskasvu ylittää 2 prosenttia vuoden 2018 aikana. https://bit.ly/2KNQZY2
Meksikon presidentinvaaleissa äänestettiin muutoksen puolesta Vasemmalle kallellaan oleva populisti Andrés Manuel López Obrador voitti Meksikon presidentinvaalit heinäkuussa. López Obrador, tuttavallisemmin Amlo, on luvannut vahvistaa tasaarvoa, taistella korruptiota vastaan, kitkeä köyhyyttä ja parantaa maan turvallisuustilannetta. Mutta miksi hän on maininnut Suomen useissa puheenvuoroissaan? Tätä kysyimme Suomen Meksikonsuurlähettiläs Roy Erikssonilta. https://bit.ly/2ANikES

POHJOIS-AMERIKKA Uusi sopimus korvaa Naftan – nimeksi tulee Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan sopimus USMCA Sopimus johtaa vapaampaan ja reilumpaan kauppaan, kerrotaan Yhdysvaltain ja Kanadan yhteisessä julkilausumassa. https://ustr.gov/about‐us/policy‐offices/press‐office/fact‐sheets/2018/october/unitedstates%E2%80%93mexico%E2%80%93canada‐trade‐fa‐0   https://international.gc.ca/trade‐commerce/trade‐agreements‐accords‐commerciaux/agr‐acc/usmcaaeumc/index.aspx?lang=eng   https://yle.fi/uutiset/3‐10431779?origin=rss    Pohjois-Amerikan kauppasopimus valmistui Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko saavuttivat sovun USMCA-vapaakauppasopimuksesta. Neuvottelujen taustalla vaikutti Yhdysvaltojen halu päivittää maiden välinen aiempi vapaakauppasopimus Nafta, jota presidentti Donald Trump on arvostellut painokkaasti. EU:n näkökulmasta sopimuksen anti on kaksijakoinen. Yhtäältä sopu Pohjois-Amerikassa on yritysten kannalta parempi kuin ei sopua lainkaan. Pahinta olisi ollut Yhdysvaltojen vetäytyminen Naftasta ilman uutta sopimusta. Toisaalta vaikka valtaosa Naftasta säilyy ennallaan, USMCA sisältää myös elementtejä, jotka pikemminkin rajoittavat kuin vapauttavat kauppaa. Erityisesti autoja koskevien alkuperäsääntöjen tiukentumista pidetään kauppaa rajoittavana tekijänä, joka vaikuttaa globaaleihin tuotantoketjuihin. Uutena elementtinä sopimuksessa on velvoite informoida muita USMCA-osapuolia aikeista käynnistää vapaakauppasopimusneuvottelut ei-markkinatalousmaan kanssa kolme kuukautta ennen neuvottelujen käynnistämistä. USMCA:n konkreettisia vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida vasta sitten, kun sopimus on tullut voimaan. Näillä näkymin Yhdysvaltojen kongressi käsittelee sopimusta aikaisintaan kevättalvella. https://kauppapolitiikka.fi/kauppaneuvottelut/pohjois-amerikan-%e2%80%a8kauppasopimus/

YHDYSVALLAT Ulkopolitiikan merkitys saattaa korostua Yhdysvaltain välivaaleissa  Ulkopolitiikka on perinteisesti vaikuttanut Yhdysvaltojen välivaaleihin vain vähän. Presidentti Donald Trump on kuitenkin syöttänyt kansainvälisiä kysymyksiä kansalliseen keskusteluun. Tämä voi lisätä ulkopolitiikan merkitystä sekä marraskuun vaaleissa että niiden jälkeen. https://www.fiia.fi/julkaisu/yhdysvallat-valmistautuu-valivaaleihin
“Trump-doktriini” voi heikentää Yhdysvaltain kykyä hyödyntää vaikutusvaltaansa pitkällä aikavälillä Trumpilaista ulkopolitiikkaa voidaan kutsua transaktionalistiseksi realismiksi, jota on höystetty sivilisaatioajattelulla, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen uusimmassa FIIA Analysis -julkaisussa. Siinä Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trumpin ulkopolitiikkaa tarkastellaan kylmän sodan jälkeisen amerikkalaisen ulkopoliittisen keskustelun diskursiivisella kentällä. Lisäksi hahmotellaan niitä haasteita, joita trumpilaisesta ulkopolitiikasta nousee Yhdysvaltain maailmanlaajuisille ulkopoliittisille sitoumuksille. Sinkkosen mukaan Trump ja hänen hallintonsa uhkaavat ulkopoliittisella lähestymistavallaan pidättäytyä niistä tärkeistä sidoksista, jotka legitimoivat Yhdysvaltain kansainvälistä toimintaa, ja heikentää Yhdysvaltain kykyä hyödyntää vaikutusvaltaansa viisaasti pitkällä aikavälillä. “Trumpdoktriinin” seuraukset Yhdysvaltain globaalille johtajuudelle voivat olla haitallisia.  https://www.fiia.fi/julkaisu/contextualizing-the-trump-doctrine
Keskuskauppakamarin Romakkaniemi: USA:n kauppapolitiikan suunnanmuutos epätodennäköinen: ”Trumpin protektionistinen linja jatkuu” Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi analysoi Yhdysvaltain välivaalien vaikutusta presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikkaan. Yhdysvaltain kauppapolitiikan tulevalla suunnalla on merkitystä myös Suomelle. https://kauppakamari.fi/2018/11/08/keskuskauppakamarin-romakkaniemi-usan-kauppapolitiikan-suunnanmuutos-epatodennakoinentrumpin-protektionistinen-linja-jatkuu/
TALOUS Elintarviketeollisuuden liikevaihto on verkkaisessa kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Talouden virkistynyt tilanne, ruoan kallistuminen, erilaisten uutuuksien ja lisäarvotuotteiden kehittäminen sekä uudet markkinat tukevat alan liikevaihdon kehitystä. Kasvusta huolimatta elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa kehitys on hitaampaa kuin muussa teollisuudessa. Alkoholilain uudistus on monipuolistanut erilaisten juomien tarjontaa vähittäiskaupoissa, ja valikoimat rakentuvat kuluvana vuonna. Alkoholittomien juomien kulutus on kasvussa. Helteinen kesäaika onkin lisännyt erilaisten juomien ja jäätelön menekkiä. Päivittäistavarakaupassa yli kolme vuotta jatkuneen ruoan hinnan laskun jälkeen elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kaksi prosenttia alkuvuoden aikana. Erilaiset tuotannolliset tehostamistoimet ja sopeuttamiset vahvistavat yritysten kannattavuutta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161007
Vuoden 2015 jälkeen kaivostoimialan yritysten liikevaihdon kasvu on jatkunut suhteellisen voimakkaana. Metallimalmien louhintaa harjoittavien yritysten liikevaihdon arvioidaan jatkavan kasvuaan. Kaivostoimintaa palvelevassa toiminnassa puolestaan nähdään liikevaihdon kehityksen tasaantuvan, mutta uusien investointipäätösten myötä kehitys voi kääntyä takaisin nousuun. Investoinnit vahvistavat toimialan kehittymistä ja kasvua. Kasvu tulee maailmanmarkkinoiden hyvän raaka-aineiden kysynnän ja kohonneiden hintojen myötä. Metallien hintakehitys voi olla hiukan arvaamatonta, sillä siihen vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lisäksi kansainväliset suhdanteet kauppapolitiikassa, maiden asettamat tullit sekä sijoittajien käyttäytyminen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161008
Seuraavan puolen vuoden aikana liike-elämän palvelut jatkavat vahvaa kasvua. Positiiviset kasvuodotukset perustuvat elinkeinoelämän hyvään kehitykseen sekä osin myös julkisen sektorin toimenpiteisiin. Kaikki eri liike-elämän palveluiden alatoimialat kasvavat tulevan puolen vuoden aikana suhteellisen voimakkaasti. Kuvasta ei näe, että erityisesti ohjelmistoala on kasvanut erittäin voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Sen painoarvo on suurin koko liike-elämän palveluissa, mitattiinpa sitä työntekijöiden määrällä tai liikevaihdolla. Toinen voimakas kasvaja on viime vuosina ollut työvoiman vuokraus. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161004
Luonnontuotealalla hyvä vire jatkuu: sekä kotimainen kysyntä että vienti ovat edelleen kasvussa. Alalla on viime aikoina investoitu kapasiteetin kasvattamiseen rakentamalla lisää pakastustilaa ja uusimalla linjastoja. Kasvua ja varsinkin investointeja korkeamman asteen jatkojalostukseen jarruttavat raaka-aineen saatavuus ja varmuus siitä, että hankintaketjun toimintatavat ovat ennustettavia myös tulevaisuudessa. Luonnontuoteteollisuuden investoinnit ovat kooltaan mittavia ja vaativat markkinatietoa pitkälle tulevaisuuteen. Luonnonmarja-alalle epävarmuutta ovat tuoneet viime vuosina erityisesti Thaimaasta saapuneiden poimijoiden pienentyneet viisumimäärät sekä pohdinnat siitä, pitäisikö poimijat ottaa työsuhteeseen vai ei. Vuosi 2018 on ollut marjanostajille varsin vaativa, koska moni perinteinen marjastusalue on kärsinyt kuivuudesta ja sadot ovat näillä alueilla jääneet pieniksi: poimijoita on siirretty kauden edetessä paikasta toiseen satotilanteen mukaan. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161010
Matkailu: Majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat alkuvuonna 2018 (tammi-kesäkuu) 2,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Huoneiden käyttöaste oli 54,3 prosenttia. Yöpymisiä kertyi yhteensä 10,3 miljoonaa, joista kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä oli 7,1 miljoonaa ja ulkomaisten 3,2 miljoonaa. Kotimaisten yöpymisten määrä lisääntyi 2,3 prosenttia ja ulkomaisten 3,0 prosenttia alkuvuoden aikana. Ulkomaisista yöpyjistä venäläiset ovat edelleen selvästi suurin ryhmä liki 418 000 yöpymisellään. Suurin pudotus alkuvuonna tuli japanilaisten yöpymisistä: laskua oli peräti 15,3 prosenttia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161006
Puutuotealan kaikilla alatoimialoilla riittää kysyntää. Alan yritykset arvioivat suhdanteen jatkuvan samankaltaisena seuraavan vuoden ajan. Kiertotalous ja muovin korvattavuus luovat uusia
mahdollisuuksia puutuotealalle. Puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin kolme prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Myös kotimaan kysyntä jatkuu hyvänä, mutta rakentamisen tahti hidastuu loppuvuoteen ja ensi vuoteen mentäessä, mikä on nähtävissä myönnettyjen rakennuslupien määrässä. Suurin lasku on kerrostaloasuntojen rakentamisessa, mutta pientalojen – joiden rakentamisessa puutalovalmistajat ovat vahvoilla – kysyntä jatkuu edelleen hyvänä alkuneljänneksen laskusta huolimatta. Hirsitalojen osuus pientalorakentamisessa on ennätystasolla: noin joka viides pientalo on hirsirakenteinen. Kotimaan markkinakysyntä on ollut vahvaa, mutta kasvua toivotaan lisäksi viennistä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161009
Uusiutuva energia: Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja. Tuulivoimainvestoinneissa on välivuosi ja aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan. Sähkön markkinahintaa nostaa Pohjolan vähäsateinen kesä ja päästöoikeuksien kallistuminen. Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen vuosia, mutta nyt sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on ollut viime kuukausina 55 euroa megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161005
Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö Ilmastonmuutos on merkittävä riski paitsi planeettamme tulevaisuudelle myös talouskasvulle ja rahoitusvakaudelle. Maailman talousfoorumin vuotuisessa riskiraportissa todetaan, että vaikutuksiltaan suurimmista riskeistä jopa kahdeksan kymmenestä on tavalla tai toisella kytköksissä ilmastonmuutokseen. Silti aina välillä törmää ihmettelyyn, miten ilmastonmuutos liittyy keskuspankin toimialaan. Ylitämmekö jopa mandaattimme osallistumalla keskusteluun tulevaisuutemme suurimmasta uhasta? Ei, emme ylitä. Ilmastonmuutos on suurin markkinahäiriö, joka maailmassa on koskaan nähty. Tämä johtuu siitä, että ilmastonmuutos on talouteen kohdistuva ulkoisvaikutus, mikä tarkoittaa puolestaan sitä, etteivät päästöjen aiheuttajat korvaa kaikkia aiheuttamiaan haittoja. Näin kiteytettiin ilmastonmuutokseen liittyvä perimmäinen ongelmaa vuonna 2006 ilmestyneessä Sternin raportissa. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2018/ilmastonmuutos-on-kaikkien-aikojen-suurin-markkinahairio/
Talouden perustekijät selittävät suurimman osan nousevien talouksien valuuttamyllerryksestä – mutta eivät ihan kaikkea Tämän vuoden ja etenkin kesän aikana usean nousevan talouden valuuttakurssi on heikentynyt etenkin Yhdysvaltain dollaria (kuvio 1), mutta myös euroa ja muita valuuttoja vastaan. Turkin tilanne saa tällä hetkellä eniten huomiota, mutta myös Argentiinan, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Venäjän valuutat ovat heikentyneet tämän vuoden aikana selvästi. Jotkut puhuvat jo vuoden 2013 tapahtumien toistosta, jolloin jo pelkät arvelut Yhdysvaltain tulevista koronnostoista heikensivät hyvin monien nousevien talouksien valuuttoja ja laskivat pörssikursseja niissä. Näytti myös siltä, että sijoittajat reagoivat samoin melkein kaikkien maiden kohdalla, olivatpa niiden taloudelliset ja poliittiset perustekijät millaisia tahansa. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2018/talouden-perustekijat-selittavat-suurimman-osan-nousevien-talouksien-valuuttamyllerryksestamutta-eivat-ihan-kaikkea/
Mihin ammattimaiset sijoittajat sijoittavat? Mietitkö koskaan, millaisiin rahastoihin ammattimaiset sijoittajat sijoittavat? Entä missä sektoreissa tai maissa he näkevät kasvupotentiaalia? Suomen Pankin uusi pääomarahastotilasto vastaa näihin kysymyksiin. Suomen Pankki on kerännyt vuoden 2015 alusta alkaen tilastotietoa pääomarahastojen taseista ja nyt tätä tilastoa aletaan julkaista myös yleisölle. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2018/mihin-ammattimaiset-sijoittajat-sijoittavat/
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen
ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää. http://www.labour.fi/ennusteet/talousennuste-11-9-2018/

Nordean talousennuste: Järki päähän veropuheissa Euroopan keskuspankki nostaa korkoja neljästi vuoden 2020 loppuun mennessä. Maailmantalous ei ehdi taantumaan sitä ennen, mutta jäähtyy merkittävästi. Samalla Suomen talouskasvu puolittuu. Tällaisessa tilanteessa on pidettävä huolta valtiontalouden suhdannepuskureista, sekä maan kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen kohdistuvat veronkorotuspuheet ovat vastuuttomia. https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2018/09-05-09h00-nordean-talousennuste-jarki-paahanveropuheissa.html

Päätoimialat kasvoivat lähes samaan tahtiin Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen valossa liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Kaikki päätoimialat kasvoivat liki samaan tahtiin. Palvelualojen liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa yhteensä 5,7 prosenttia. Ripeintä kehitys oli hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (+9,3 %) toimialalla sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (+7,6 %). Palvelualan yrityksistä alle 50 henkeä työllistävät yritykset kasvattivat liikevaihtoaan eniten, noin kuusi prosenttia. Henkilöstöltään tätä suurempien palvelualojen yritysten liikevaihto ylsi noin neljän prosentin kasvuvauhtiin. Rakennusalan liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä yhtä paljon kuin palvelualojen liikevaihto. Ripeimmin kasvoivat pienet alle kymmenen henkeä työllistävät yritykset. Niiden liikevaihto kohosi noin 13 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Rakentamisen toimialoista voimakkaimmin kasvoi talonrakentaminen, jossa liikevaihtoa kertyi 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia, kun taas maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni 6,5 prosenttia. Teollisuuden liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 5,6 prosenttia vuoden takaisesta. Runsas kolme neljäsosaa liikevaihdon kasvusta tuli suurilta, vähintään 250 henkeä työllistäviltä teollisuusyrityksiltä. Kasvu oli voimakkainta kemianteollisuudessa (+7,5 %), metsäteollisuudessa (+7,3 %) ja metalliteollisuudessa (+5,1 %). Teollisuusyritysten kotimaan myynti kasvoi 2,9 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kaupan alan yritysten liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kaupan alan yritysten liikevaihto ylsi 2,4 prosentin kasvulukemiin. Eniten kasvoi autokauppa, 7,3 prosenttia, tukkukaupan yltäessä 5,9 prosentin kasvuun. Vähittäiskaupan liikevaihto kohosi vastaavasti 2,9 prosenttia vuoden takaisesta. Ennakkotietojen mukaan kaupan yritysten liikevaihto kasvoi heinäkuussa 6,7 prosenttia. http://tilastokeskus.fi/uutinen/paatoimialat-kasvoivat-lahes-samaan-tahtiin
Ammattibarometri: Työvoimapula-ammattien määrä lisääntynyt Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin nyt 48 ammattia. Vuotta aikaisemmin syksyllä tehdyssä arvioinnissa näitä työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammattiborometri-tyovoimapula-ammattien-maara-lisaantynyt
Alueelliset kehitysnäkymät: Talous ja työllisyys edelleen kasvussa Alueilla arvioidaan, että talouden ja työllisyyden kehitys jatkuu edelleen kasvusuunnassa, mutta aiempaan nähden hidastuen. Lähiaikojen näkymät ovat kasvun hidastumisesta huolimatta hyvät kaikilla alueilla ja mahdolliset uhkakuvat liittyvät lähinnä kansainväliseen talouteen. Työttömyys on laskenut kaikilla alueilla ja hyvän kehityksen ennakoidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa, tosin hieman hidastuen. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden odotetaan edelleen helpottuvan. Työttömyyden kasvua ei ole näkyvissä missään päin maata. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/alueelliset-kehitysnakymat-talous-ja-tyollisyys-edelleen-kasvussa

Puutuotealan on aika panostaa tuotekehitykseen Puutuotealan näkymät ovat hyvät pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, bio- ja kiertotalouteen siirtyminen ja muun muassa muovituotteiden korvaaminen puupohjaisilla tuotteilla takaavat, että puun kysyntä ei lopu. Puutuoteteollisuuden panostukset uusiin innovaatioihin ja tuotekehitykseen ovat kuitenkin vähäiset. Jos yritys mielii pysyä kilpailussa mukana, sekä tuotekehityksen että uudenlaisten liiketoimintakonseptien kehittelyn merkitys on entistä tärkeämpää. Vaikka puutuoteteollisuus mielletään usein perinteiseksi teollisuuden alaksi, alalla on tapahtunut suurta kehitystä eritoten rakentamisen ratkaisuissa. Tuotteita tulisikin jatkossa kehittää yli toimialarajojen. Esimerkiksi teollisessa puurakentamisessa on alettu ammentaa oppeja autoteollisuudesta. Tuotannon tehostaminen ja vakioitujen mallistojen valmistaminen luovat kilpailukykyä eritoten kerrostalorakentamiseen. https://tem.fi/blogi/-/blogs/puutuotealan-on-aika-panostaa-tuotekehitykseen IMF:n lausunto Suomen taloudesta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä on luovuttanut viranomaisille lausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta. Lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Ohessa on suomenkielinen yhteenveto lausunnosta. Englanninkielinen lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa sekä IMF:n (www.imf.org) että Suomen Pankin verkkopalvelusta (www.suomenpankki.fi). Tiivistelmä suomeksi (epävirallinen käännös) (PDF) Lausunto englanniksi (PDF) https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2018/imfn-lausunto-suomen-taloudesta/
Matkailualan suhdannenäkymät jälleen muita toimialoja myönteisemmät Matkailun toimialan yleiset suhdannenäkymät ovat koko maata ja muita toimialoja myönteisemmät. Lähiajan suhdanneodotukset jäävät kuitenkin kevättä 2018 heikommiksi. Suhdannenäkymien heikentymiseen vaikuttavat erimerkiksi materiaalien ja palvelujen hintojen nousu ja investointien arvon kehityksen hidastuminen. Näkymien heikentymisestä huolimatta toimialan suhdanneodotukset ovat yhä vahvasti myönteiset. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/matkailualan-suhdannenakymat-jalleen-muita-toimialoja-myonteisemmat
  Talouskatsaus: Elintarvikeyritykset kurovat kiinni viennin notkahdusta Elintarviketeollisuuden tuoreen Talouskatsauksen mukaan alan suhdanteet ovat kohtalaisella tasolla ja tilauskanta normaali. Etenemme samaa vauhtia EU-maiden kanssa. Käsillä oleva joulusesonki kasvattaa tunnetusti elintarvikeyritysten tuotantoa, sillä ruuat, juomat ja herkut kuuluvat olennaisena osana suomalaisten loppuvuoden juhlakauteen. Katsauksen mukaan elintarviketeollisuus odottaa tuotannon kasvua myös vuodelle 2019, joskaan henkilöstöön ei ennakoida lisäystä. Haasteita yrityksille aiheuttavat muun muassa päätään nostavat työvoimakapeikot sekä useisiin eri tuotannontekijöihin kohdistuvat kustannusten nousupaineet. Suomalaisen ruuan vienti ei ole vetänyt tänä vuonna aivan niin vauhdikkaasti kuin vielä alkuvuonna odotettiin. Yritykset kuvaavat vientitilauskantaa hieman normaalia pienemmäksi. Onneksi vienti on alkanut taas ponnistaa kasvuun ja kesän notkahdusta kurotaan kiinni. Ruotsalaiset ostavat jopa neljänneksen suomalaisesta vientiruuasta. Etenkin meijerituotteet ja makeiset maistuvat naapurimaassa, mutta myös lihatuotteet ja juomat ovat suosittuja. Suomeen tuodaan puolestaan elintarvikkeita eniten Saksasta, jonka valtavat 83 miljoonan kuluttajan markkinat ovat omilta elintarvikeviejiltämme vielä paljolti valloittamatta. http://www.etl.fi/ajankohtaista/tiedotteet/talouskatsaus-elintarvikeyritykset-kurovat-kiinni-viennin-notkahdusta.html https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elintarvike-ja-juoma-alan-yritykset-janoavat-kasvua Suomen todennäköisin kasvuala on henkilöstön vuokraus Kasvuyritysten löytäminen on tärkeä, mutta vaikeaksi koettu tehtävä. Kasvavat yritykset ovat kiinnostavaa asiakaskuntaa niin palvelutarjoajille kuin rahoittajillekin. Myös yhteiskunta on niistä
kiinnostunut, koska kasvu ruokkii työllisyyttä ja generoi verotuloja. Kasvun ennakoiminen ja todennäköisesti paisuvaan liiketoimintaan pystyvien yritysten tunnistaminen varsinkin pian perustamisen jälkeen on hankalaa. “Usein kasvua ennakoidaan peräpeiliin katsomalla”, pohtii liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson Asiakastieto Groupista https://bit.ly/2rcAWKc
Miten Suomi muuttuu? Tilastokeskuksen juuri ilmestynyt Suomen tilastollinen vuosikirja 2018 kuvaa Suomen valtion kehitystä ja suomalaisten elämässä tapahtuneita muutoksia. Tilastojen laaja kokoomateos sisältää uusimpien tietojen lisäksi pitkiä aikasarjoja ja aluetietoa sekä runsaasti vertailutietoja muista maista. Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisessä kirjassa on kaikkiaan 600 sivua sisältäen yhteensä 623 taulukkoa, tilastokuviota ja karttaa. Tilastollista vuosikirjaa on julkaistu jo vuodesta 1879 lähtien. Vuosikirjan tilastot kertovat esimerkiksi, millainen vuosi 2017 oli Suomessa verrattuna vuoteen 2010. http://www.stat.fi/uutinen/miten-suomi-muuttuu
Elinkeinopoliittinen tilannekuva julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu elinkeinopoliittinen tilannekuva auttaa tarkentamaan kokonaiskuvaa talouden suunnasta ja tukee ministeriön politiikkavalmistelua ja omistajaohjausta. Tilannekuvan mukaan talouden kasvuvauhti on yhä suotuisa, mutta kasvun huippu on ohitettu. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elinkeinopoliittinen-tilannekuva-julkaistu
Hallitus sai joululahjaksi työllisyystavoitteiden täyttymisen – mutta joulu on kohta ohi ja työ jatkuu, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki muistuttaa, että suhdannetilanteeseen nähden Suomen yli 7 prosentin työttömyysaste viestii työmarkkinoiden ongelmista. https://kauppakamari.fi/2018/12/21/hallitus-sai-joululahjaksi-tyollisyystavoitteiden-tayttymisen-mutta-joulu-on-kohta-ohi-ja-tyo-jatkuumuistuttaa-keskuskauppakamarin-johtava-ekonomisti/ https://kauppakamari.fi/2019/01/03/kyselytutkimus-yritysjohtajien-todistukset-hallitus-76-oppositio-54/ https://kauppakamari.fi/2018/12/11/44018/ https://kauppakamari.fi/2018/10/07/juho-romakkaniemi-tyollisyys-on-nostettava-80-prosenttiin/
Nämä 3 kohtalonkysymystä ratkaisevat Suomen tulevaisuuden Maamme kannalta olennaiset haasteet on pikimmiten ratkaistava, jotta viennin pyörät pysyvät pyörimässä. Talouskasvu uhkaa taittua noususuhdanteen kirivaiheen jäädessä väistämättä taakse. https://kauppakamari.fi/2018/11/25/nama-3-kohtalonkysymysta-ratkaisevat-suomen-tulevaisuuden/
Osaajapula varjostaa Euroopan talouskasvua Talousodotukset ovat muuttuneet varovaisemmiksi, osoittaa Euroopan kauppakamarien julkaisema Eurochambres Economic Survey. Selvitykseen vastanneiden 45 000 yrityksen mielestä Euroopassa talouskasvulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle suurin haaste on kohoavat työvoimakulut (42.3%), kasvava osaajapula (41.8%), vaisu kotimainen kysyntä (39%) sekä nouseva energian ja raaka-aineiden hinta (27.2%). https://kauppakamari.fi/2018/11/21/osaajapula-varjostaa-euroopan-talouskasvua/
Suomen vienti vaikeutuu talouskasvun hiipuessa Euroopassa ja Aasiassa Kiivaimman kasvun kausi näyttää olevan päättymässä Euroopassa ja Aasiassa. Globaalien talousodotusten selkeä notkahtaminen on huono uutinen vientivetoiselle Suomelle, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori. https://kauppakamari.fi/2018/11/13/suomen-vienti-vaikeutuu-talouskasvun-hiipuessa-euroopassa-ja-aasiassa/ Keskuskauppakamarin Kotamäki: Äitien palkkasakko riivaa OECD-maita – perhevapaauudistus toteutettava mahdollisimman pian Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin mukaan tieteellinen perusta vanhempien tasa-arvoa tukevalle reformille on olemassa. Pelkona on, ettei poliittista rohkeutta löydy. https://kauppakamari.fi/2018/10/01/keskuskauppakamarin-kotamaki-aitien-palkkasakko-riivaa-oecd-maita-perhevapaauudistustoteutettava-mahdollisimman-pian/

Etla valoi uuden vuoden tinat – tummia sävyjä luvassa vuodelle 2019 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla valoi uuden vuoden tinat jo etukäteen ja katseli ensi vuotta kahden asiantuntijan silmin. Odotamme Britanniaan jo uutta Brexit-kansanäänestystä sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kiihtymistä. Suomen kasvun arvioimme hidastuvan ensi vuonna selvästi, merkittävästi enemmän kuin vielä syyskuun ennusteessa oletimme. https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-valoi-uuden-vuoden-tinat-tummia-savyja-luvassa-vuodelle-2019/ https://www.suhdanne.fi/tiivistelma/katsaus-suhdannekehitykseen-4/
Osakkeiden kallistuminen Yhdysvalloissa kiihtyi merkittävästi – keskuspankki valaa luottamusta talouteen Työllisten määrän voimakas lisääntyminen joulukuussa ja keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin palauttivat luottamusta markkinoille. https://www.hs.fi/talous/art-2000005954287.html

Talouskasvun ennustetun hidastumisen vaikutus suomalaisiin yrityksiin – liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/talouskasvun-ennustetun-hidastumisen-vaikutus-suomalaisiin-yrityksiinliiketoimintajohtaja-juuso-heinila Talouskasvun nopein vaihe on takanapäin Työpaikkojen määrä on kasvanut nopeasti, mutta tämä jää väliaikaiseksi ilmiöksi. Työn tuottavuuden kasvu jää hitaammaksi kuin viime vuosikymmenellä. Suomen Pankin tänään julkaistun ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa 2,7 % vuonna 2018. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,9 prosenttiin, vuonna 2020 1,7 prosenttiin ja vuoden 2021 kuluessa lähelle pitkän aikavälin kasvupotentiaalia eli vajaaseen 1,5 prosenttiin. Viime vuosina hitaana pysynyt inflaatio kiihtyy vähitellen 1,7 prosenttiin vuonna 2021. Talouskasvu on viime vuodet ollut laaja-alaista. Kansainvälinen korkeasuhdanne on lisännyt Suomessa tuotettujen vientitavaroiden ja palveluiden kysyntää. Lisäksi Suomen kilpailukyky on parantunut ja investoinnit ovat lisänneet vientiyritysten mahdollisuuksia tuotannon lisäämiseen. Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ovat tukeneet ostovoiman vahvistuminen, työllisyyden kasvu ja alhaiset korot. https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2018/talouskasvun-nopein-vaihe-on-takanapain/
Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä EKP:n neuvoston viimeviikkoisen arvion mukaan euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena, vaikka epävarmuus kansainvälisestä talouskehityksestä vaimentaa kasvuvauhdin aikaisemmin ennustettua hitaammaksi. Neuvosto ilmoitti pitävänsä EKP:n ohjauskorot nykyisellä tasolla ainakin kesän 2019 yli. Lisäksi neuvosto vahvisti viime kesänä esittämänsä suunnitelman lopettaa omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot tähän vuoteen. Ensi vuoden alusta lähtien arvopapereita ostetaan sen verran kuin niitä erääntyy. Näitä uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi. https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2018/nyt-on-aika-vahvistaa-julkista-taloutta-ja-tuottavuuden-kasvunedellytyksia/
Kuluttajilla vankka rahatilanne ja uskoa työllisyyteen – kulutusaikeet silti vaisut Kuluttajien luottamus talouteen on vaihteeksi hieman heikentynyt. Kuluttajien luottamusindikaattori oli joulukuussa 16,1, kun se marraskuussa oli 18,3 ja lokakuussa 16,8. Viime vuoden joulukuussa luottamusindikaattori sai arvon 24,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–17. joulukuuta 1 236 Suomessa asuvaa henkilöä. http://tilastokeskus.fi/til/kbar/2018/12/kbar_2018_12_2018-12-27_tie_001_fi.html?ad=notify
Danske: Suomen talous hyytyy Pohjoismaiden heikoimmaksi – ”Riski jyrkästä kasvun hidastumisesta on aiempaa suurempi” https://www.kauppalehti.fi/uutiset/danske-suomen-talous-hyytyy-pohjoismaiden-heikoimmaksi-riski-jyrkasta-kasvun-hidastumisesta-onaiempaa-suurempi/f56f514d-c06e-4891-b010-d1fca767cc10
Talousennustajat samaa mieltä: Suomen talouskasvu taittuu ensi vuonna – Nordean Kangasharjun mukaan taantuman todennäköisyys on 40 prosenttia Emeritusprofessori Sixten
Korkman ihmettelee ensi vuoden menopaineita, vaikka taloudessa on kestävyysvaje. https://yle.fi/uutiset/3-10569702, https://yle.fi/uutiset/3-10581726, https://yle.fi/uutiset/osasto/news/dip_in_consumer_confidence_guarded_growth_forecast_spell_trouble_for_finnish_economy/10574140 https://yle.fi/uutiset/osasto/news/danske_finnish_economy_to_lag_behind_rest_of_nordics_in_2019_2020/10582342
S-Pankki: Vikkelin vaihe takana – seuraavaksi mukiinmenevää talouskasvua https://www.s-pankki.fi/fi/kampanjat/talousennuste/talousennuste-joulukuu-2018/
VM: Taloudellinen katsaus, talvi 2018 Suomen talouden tuotanto on lisääntynyt tänä vuonna laaja-alaisesti, mutta viime vuotta hitaammin. Vuonna 2018 BKT kasvaa 2,5 %. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat v. 2018 työllisten määrän 2,5 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,6 prosenttiin. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v. 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin v. 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. https://vm.fi/talouden-ennusteet
Talousennusteet http://www.finanssiala.fi/tilastot/FA-tilasto-talousennusteet.pdf

MUUTA
Työnantajan tulee olla tarkkana työntekijöiden oleskelulupiin liittyvissä asioissa Kauppakamarin COME-neuvontapalvelu tarjoaa maksutonta neuvontaa yrityksille ja työnantajille ulkomaiseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä. Yritykset haluavat tietoa erityisesti oleskelulupaprosessista, työnteko-oikeudesta ja ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnista. Työnantajia kiinnostavat etenkin työnantajan velvollisuudet. https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/neuvontapalvelut/tyonantaja-ole-tarkkana-tyontekijoiden-oleskelulupiin-liittyvissa-asioissa/ Yritysneuvojille uusi tietolähde biotalousyrittäjien palveluun Biotalousteemainen yritysneuvonta-tietopaketti parantaa yritysneuvojien edellytyksiä palvella aloittelevaa, toiminnan laajentamista tai kansainvälistymistä harkitsevaa biotalousyritystä. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/498/173/ee722ef4cbd4d3275a26b175dabcce00
Suomi vie vesiosaamista uuden strategian voimin Finnish Water Way on Suomen uusi laajalla yhteistyöllä syntynyt strategia vesiturvallisen maailman luomiseen. Nyt ajantasaistettu, vuoteen 2030 ulottuva kansainvälinen vesistrategia avaa Suomen tavoitteita vesitoimijana ja tarjoaa keinoja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen vesisektorilla. https://bit.ly/2BDXeMY
Kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin Syksyllä 2018 käynnistyy uusi valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on turvata yritysten kasvu ja kansainvälistyminen kasvukeskuksissa. Hankkeessa lähdetään liikkeelle yritysten sekä kasvukeskusten ja ympärysseutujen omista tarpeista.   https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansainvalisista-osaajista-kasvua-ja-kilpailukykya-kasvukeskuksiin
Arktinen ruoka – viennissä valtti, suomalaiselle arkipäivää Arvi-hanke kokosi perustelut arktisen ruuan erinomaisuudesta yksiin kansiin brändikäsikirjaksi. Yrityksiä kannustetaan hyödyntämään pohjoisuutta vientimarkkinoinnissaan. Kuluneena kesänä ei ainakaan sään puolesta ole ollut ihan helppo uskoa, että tosiasiassa Suomi on maapallon pohjoisin maa, jossa tuotetaan ruokaa laajamittaisesti ja harjoitetaan ammattimaista viljelyä. Olemme siten hyvin poikkeuksellinen alue, sillä maantieteellinen vertailukohtamme löytyy Siperian ja Kanadan pohjoisilta alueilta, missä ruuantuotantoa ei toden totta juuri ole. http://www.etl.fi/ajankohtaista/artikkelit/2018/arktinen-ruoka-viennissa-valtti-suomalaiselle-arkipaivaa.html
Hyvät käytännöt ja pilotit antavat eväitä maakuntien kasvupalveluvalmisteluun Kasvupalvelu-uudistus on palvelu-uudistus, joka siirtää työnhakijoiden ja yritysten palvelut TEtoimistoista ja ELY-keskuksista maakuntiin. Uudistuvalla lainsäädännöllä maakunnille annetaan mahdollisuus rakentaa palvelut maakuntien tarpeista käsin ja ottaa myös järjestöt ja yritykset nykyistä laajemmin mukaan palvelutuotantoon. Viranomaistehtävien hoito on jatkossakin tärkeässä roolissa, sillä merkittävään osaan palveluista liittyy viranomaispäätöksiä. Lue lisää kasvupalveluvalmistelun etenemisestä. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hyvat-kaytannot-ja-pilotit-antavat-evaita-maakuntien-kasvupalveluvalmisteluun
Luottamus korostuu Suomen ja Ranskan tekoälyaloitteessa Tekoäly ja digitalisaatio luovat Eurooppaan kasvua, kilpailukykyä, uusia innovaatioita – ja sitä kautta hyvinvointia. Kyse ei ole vain teknologian vaan koko yhteiskunnan murroksesta, jonka on oltava oikeudenmukainen ja luottamukseen perustuva. Nämä asiat korostuvat Suomen ja Ranskan juuri sopimassa, tekoälyä koskevassa yhteistyöaloitteessa. https://tem.fi/blogi/-/blogs/luottamus-tekoalyyn-korostuu-suomen-ja-ranskan-aloitteessa
Suomi kehittää kotouttamista kunnianhimoisesti OECD julkaisi 5.9.2018 arvioinnin maahanmuuttajien työllisyydestä ja heidän lastensa opintomenestyksestä Suomessa. Selvitys tehtiin Suomen toiveesta. OECD arvioi, että Suomessa tehty kehittämistyö on ollut oikeansuuntaista. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-lindstrom-suomi-kehittaa-kotouttamista-kunnianhimoisesti
Yritykset mukaan tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen Suomen tekoälyohjelma haastaa yritykset sitoutumaan tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen. Ohjelma kannustaa yrityksiä laatimaan tekoälyn eettisiä periaatteita, jotka linjaisivat, kuinka tekoälyä sovelletaan ja kehitetään yrityksissä reilulla ja luottamusta rakentavalla tavalla. Tavoitteena on saada mukaan ainakin 300 yritystä ensi vaiheessa. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-lintila-yritykset-mukaan-tekoalyn-eettiseen-hyodyntamiseen
LVM:n verkko-osastoon ilmasto- ja ympäristöyksikkö Ilmasto ja ympäristö saavat oman yksikkönsä liikenne- ja viestintäministeriöön. Uusi yksikkö on merkki siitä, että ilmasto- ja ympäristöasiat ovat keskeisessä asemassa myös liikenteen ja viestinnän alalla. www.lvm.fi/-/lvm-n-verkko-osastoon-ilmasto-ja-ymparistoyksikko-982624
Terrorismin tuhojen korvauskäytäntö on sirpaleinen ja sekava Terrori-isku on vakuutusmielessä poikkeuksellinen vahinkotapahtuma. Riski toteutuu todennäköisesti erittäin harvoin, mutta sen seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Tekotapojen kirjo vaihtelee ampumisista ja räjähteistä puukotusten kautta yliajoihin. Lisäksi tapahtumiin liittyy usein monen maan kansalaisia. Korvauskäytännöissä on maittain suurta vaihtelua ja yhdenmukaistamisen tarvetta on pohdittu muun muassa EU-komissiossa ja -parlamentissa. http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Terrorismin-korvauskaytanto-sekava.aspx Uusi valtionyhtiö Traffic Management Finland Valtioneuvosto antoi päätöksellään 13.9.2018 liikenne- ja viestintäministeriölle valtuudet perustaa uusi valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, allekirjoittaa yhtiön perustamissopimus ja muut perustamiseen liittyvät asiakirjat sekä merkitä valtion puolesta kaikki yhtiön osakkeet. Perustettavan erityistehtäväyhtiön nimeksi tulee Traffic Management Finland Oy. Sen toimialana ovat meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus ja -hallinta sekä niihin liittyvä tiedon keruu, hallinta ja hyödyntäminen. https://www.lvm.fi/-/uusi-valtionyhtio-traffic-management-finland-982727
Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuun, rahoituksen pullonkauloihin ja digitalisaatioon tarvitaan edelleen toimia Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat pysyneet hyvinä, vaikka odotukset ovat kokonaisuudessaan hieman maltillistuneet edelliseen barometriin verrattuna: 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 11.9.2018. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pk-yritysbarometri-yritysten-kasvuun-rahoituksen-pullonkauloihin-ja-digitalisaatioon-tarvitaanedelleen-toimia
Tutkijat: Julkinen vientirahoitus luo merkittävästi työpaikkoja ja arvonlisää, mutta ei ilman riskejä Valtion vientirahoitus on kasvanut Suomessa viime vuosina muita maita nopeammin, mikä on nostanut valtion riskejä selvästi. Vientirahoitus on myös voimakkaasti keskittynyt muutamalle alalle. Suurimmat vientirahoituksen saajat ovat Meyerin Turun telakan ja Nokian asiakkaat. Suurimpien saajien osalta vientirahoitus on perusteltavissa, mutta ei ongelmatonta. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 11.9.2018 julkaisemasta tutkimuksesta, jossa analysoitiin, millaisia arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia suurimmilla vientirahoitetuilla hankkeilla on ollut Suomessa. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkijat-julkinen-vientirahoitus-luo-merkittavasti-tyopaikkoja-ja-arvonlisaa-muttaei-ilman-riskeja https://www.etla.fi/ajankohtaista/valtion-vientirahoitus-lisaa-riskeja-mutta-tuo-tyopaikkoja-ja-arvonlisaa-suomeen/
Maailman ilmastopäästöt puolitettava 2030 mennessä – tiekartta listaa tarvittavat toimet eri sektoreilla Sitran ja ympäristöajatuspajojen verkoston Future Earthin tuottama selvitys avasi San Franciscon ilmastohuippukokouksen torstaina. Maailman päästöt on mahdollista puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta se vaatii johdonmukaista politiikkaa, laaja-alaista ilmastojohtajuutta ja digitaalisen vallankumouksen valjastamista vähähiilisyyden ajuriksi, toteaa torstaina 13.9. San Franciscon Global Climate Action Summit -ilmastohuippukokouksessa julkaistu selvitys. https://www.sttinfo.fi/tiedote?publisherId=1898&releaseId=69813320
ETLA tutki: Maahanmuuttajien vaikeudet työllistyä Suomessa ovat lisänneet yrittäjyyttä Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien määrä on kasvanut merkittävästi Suomessa viime vuosina. Etlan tänään julkaisema tuore tutkimus selvittää, miltä maahanmuuttajien yrittäjyys näyttää tämän päivän Suomessa. https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-tutki-maahanmuuttajien-vaikeudet-tyollistya-suomessa-ovat-lisanneet-yrittajyytta/
Liikenteestä hiiletöntä vuoteen 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on koonnut kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen poistamiseksi. Yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä siihen ei ole, todetaan työryhmän väliraportissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on eräs keskeisimmistä ihmiskunnan haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen on merkittävä osa ratkaisua, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. https://www.lvm.fi/-/liikenteesta-hiiletonta-vuoteen-2045-polkuja-paastottomaan-tulevaisuuteen-982773
Uudistettu yhteistyö tuottaa enemmän pohjoismaista hyötyä Pohjoismainen yhteistyö on entistä merkityksellisempää. Organisaatio toimii aiempaa paremmin ja reagoi nopeammin, ja yhteistyön sisältö nivoutuu entistä selkeämmin alueen kulloiseenkin poliittiseen asialistaan. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston uudistusprosessista tehdyssä arvioinnissa, joka julkistettiin 20. kesäkuuta. https://www.norden.org/fi/news/uudistettu-yhteistyo-tuottaa-enemman-pohjoismaista-hyotya
Suurten vienninrahoitushankkeiden arvonlisä- ja työllisyysvaikutukset Tässä tutkimuksessa on analysoitu suurimpien vientirahoituskohteiden synnyttämiä arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia käyttämällä panos-tuotosmallia. Tulosten mukaan Meyerin ja Nokian vientitakuiden piirissä oleva toiminta synnyttää arvonlisävaikutuksia, jotka arvoketjuvaikutukset mukaan lukien vastaavat Meyerin osalta 0.29 % ja Nokian osalta 0.27 % Suomen bkt:sta. Työllisyysvaikutusten vastaavat luvut ovat 0.32 % (Meyer) ja 0.12 % (Nokia) Suomen kokonaistyöllisyydestä. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan voi tulkita niin, että ilman näiden yritysten vientitakuun piirissä olevia hankkeita Suomen bkt ja työllisyys olisivat lukujen verran pienempiä. Tulokset viittaavat siihen, että vientitakuun piirissä oleva toiminta jossain määrin syrjäyttää muuta samalla alueella olevaa taloudellista toimintaa. Syrjäyttäminen ei kuitenkaan ole läheskään täydellistä, vaan nettovaikutus on selvästi positiivinen. Toimittajayrityksiä
koskeva vertailu osoitti myös, että Meyerin ja Nokian toimittajayritykset ovat tuottavampia kuin vastaavat muut yritykset. https://www.etla.fi/julkaisut/suurten-vienninrahoitushankkeiden-arvonlisa-ja-tyollisyysvaikutukset/
Siirtolaiskriisin olisi voinut ennustaa – Joonas Tuhkuri kehittää Big dataan perustuvia ennustemenetelmiä MIT-yliopiston tutkija Joonas Tuhkuri on kehittänyt menetelmän, jolla on mahdollista ennustaa tulevia siirtolaisvirtojen määriä. Vuoden 2015 siirtolaisaallon huippu olisi tällä menetelmällä ollut mahdollista havaita muutama kuukausi etukäteen. https://www.eva.fi/blog/2018/09/13/siirtolaiskriisin-olisi-voinut-ennustaa-joonas-tuhkuri-kehittaa-big-dataan-perustuviaennustemenetelmia/
Pohjoismaisia tasa-arvovaikutuksia esitellään maailmalla Pohjoismaat muodostavat yhden maailman tasa-arvoisimmista alueista, mutta miten tähän on päästy? Maiden tärkeimmät poliittiset uudistukset ja kokemukset on nyt tiivistetty viiteen muistioon. Muistiot ovat osa työtä, jossa pyritään ”viemään” pohjoismaista tasa-arvoa maailmalle, ja ne on tarkoitettu apuvälineiksi maille, jotka haluavat lisätä naisten työllisyyttä. https://www.norden.org/fi/news/pohjoismaisia-tasa-arvovaikutuksia-esitellaan-maailmalla
Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus – nyt siihen on kehitetty työkalut Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden periaatteiden ulottamisen myös valmistavan teollisuuden yritysten liiketoiminnan ytimeen. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat yrityksille mitattavia hyötyjä ja kestävää kasvua. Sitran ja Teknologiateollisuuden Kasvua kiertotaloudesta ohjelmassa 50 suomalaista valmistavan teollisuuden yritystä ideoi kiertotalouden liiketoimintamallien mukaista liiketoimintaa. Ohjelman opit ja kiertotalouden liiketoimintamallien käsikirja julkaistaan tänään kaikkien hyödynnettäväksi. https://www.sttinfo.fi/tiedote/kiertotalouden-mukainen-liiketoiminta-on-suomen-valmistavassa-teollisuudessa-viela-iso-hyodyntamatonmahdollisuus-nyt-siihen-on-kehitetty-tyokalut?publisherId=1898&releaseId=69842786 Yksityiset toimijat mukaan Euroopan työnvälitysverkostoon Eures-verkosto on Suomessa ja EU/ETA-maissa avattu uusille toimijoille. Uudet toimijat rekrytoivat osaajia muualta Euroopasta Suomeen ja Suomesta muualle Eurooppaan. Toimijat voivat myös keskittyä kansainvälistä rekrytointia tukevaan palveluun, kuten jo rekrytoitujen asiantuntijoiden Suomeen asettumiseen, mukaan lukien perheenjäsenet. Eures-palvelun avautumisen tavoitteena on entistä vahvempi osaajien etsiminen yrityksiin Suomessa sekä työntekijöiden entistä parempi työllistyminen muualle Eurooppaan. Haku Euresverkostoon on jatkuva. Hakemukset jätetään työ- ja elinkeinoministeriölle. Valintakriteerit perustuvat Eures asetukseen. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/519/173/d2a22baa117eb7e2d02d462c45a16f24
Tuore Yrityskatsaus käsittelee uusia kasvun lähteitä Tiesitkö, että Suomesta tuli avaruusvaltio ensimmäisen avaruuteen lähetetyn satelliitin myötä? Ns. New Space Technology avaa uusia ovia myös suomalaisille yrityksille. Kerromme myös esimerkiksi, miten Kiinan maastohiihtobuumi voi hyödyttää suomalaisia ja miten tarinat voisi muuntaa matkailuelämyksiksi. http://netpaper.lonnberg.fi/tem/yrityskatsaus_1_2018/
Sähköisten rahtikirjojen käyttö mahdolliseksi kansainvälisissä tiekuljetuksissa Hallitus esittää, että sähköisten rahtikirjojen käyttö sallittaisiin kansainvälisissä tiekuljetuksissa. Tämä edellyttää tiekuljetussopimuslain muuttamista. Hallitus antoi esityksensä 27. syyskuuta 2018. Sähköisten rahtikirjojen käyttö sisältyy tavarakuljetuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen, jonka lisäpöytäkirjan hyväksymistä hallitus esittää eduskunnalle. Lisäpöytäkirja sallii sähköisten rahtikirjojen käyttämisen kansainvälisissä tiekuljetuksissa sopimusvaltioiden välillä, kun tähän asti sopimus on kattanut vain paperiset asiakirjat. Sähköisen rahtikirjan käyttäminen ei siten ole pakollista, vaan osapuolet voisivat sopia sen käyttämisestä paperisen asiakirjan sijasta. Esityksen tavoitteena on edistää logistiikkasektorin digitalisaatiota. Tietojen saaminen paperilta
sähköiseen muotoon on edellytys logistiikkasektorin laajemmalle digitalisaatiolle ja tiedon paremmalle hyödyntämiselle kuljetusketjuissa. Sähköisessä muodossa olevat tiedot edistävät myös yritysten ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, mutta ennen kaikkea ne helpottavat entistä joustavampien palvelujen syntymistä. www.lvm.fi/-/sahkoisten-rahtikirjojen-kaytto-mahdolliseksi-kansainvalisissa-tiekuljetuksissa-984722
Lindström ja Mykkänen: Työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyä on virtaviivaistettava Hallitus on selvityttänyt työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyn pullonkauloja. Maahanmuuton ministerityöryhmä käsitteli raporttia kokouksessaan 21.9.2018. Esiselvityksen tekijät suosittelevat parantamaan viranomaisten välistä yhteistyötä sekä kehittämään sähköistä asiointia ja asiakaspalvelua. Työ- ja elinkeinoministeriö teetätti esiselvityksen yhteistyössä sisäministeriön kanssa. Esiselvityksen taustalla olivat työlupien käsittelyn viiveet, jotka tällä hetkellä tarkoittavat käsittelyaikojen venymistä. Tavoitteena oli paikantaa työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyn pullonkaulat ja esittää perusteltuja kehittämissuosituksia niiden poistamiseksi. – Keskeinen ongelma näyttää olevan viranomaisten yhteisen koordinaation ja kehittämisotteen puute. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä prosessien kehittämistä, joka on tehtävä yhdessä. Yksittäisiin nippeleihin tuijotettaessa helposti katoaa ymmärrys kokonaisuudesta, kotouttamisesta vastaava työministeri Jari Lindström toteaa. – Suomen tulee houkutella työperäistä maahanmuuttoa myös prosessien sujuvuudella. Nykyinen tilanne on kestämätön ja me tarvitsemme ministeriöiden yhteistä ponnistusta, jotta tilanne on puolen vuoden päästä merkittävästi parempi, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo. Maahanmuuton ministeriryhmässä laadittiin selvityksen pohjalta toimenpiteistä pullonkaulojen selvittämiseksi konkreettinen lista, jonka etenemisestä raportoidaan ministeriryhmälle. Selvityksessä esitetyt kehittämissuositukset Esiselvityksessä esitetään kahdeksan kehittämissuositusta työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyprosessin nopeuttamiseksi: 1. Hallinnonalarajat ylittävän prosessin johtamisen, seurannan ja kehittämistyön parantaminen 2. Puutteellisten ja vaillinaisesti täytettyjen hakemusten määrän vähentäminen 3. Sähköisen asioinnin kehittäminen 4. Tiedonsaannin parantaminen viranomaisten välillä 5. Työntekijän oleskelulupaprosessiin sisältyvän TE-toimiston osapäätökseen liittyvien käsittelyä odottavien hakemusten jonon hallinnan parantaminen ja esikarsinta UMAtietojärjestelmää tehokkaasti hyödyntäen 6. Hakijoiden haastatteluiden toteutuksen parantaminen 7. Asiakaspalvelun ja prosessin etenemistä koskevan näkyvyyden parantaminen 8. Muun prosessiin ja sen kehittämiseen vaikuttavan lainsäädännön kehittäminen https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lindstrom-ja-mykkanen-tyonteon-perusteella-myonnettavien-oleskelulupien-kasittelya-onvirtaviivaistettava

MILL-projekti tähtää globaaliin vientituotteeseen ”Viime vuodet ovat osoittaneet, että monien suurten monikansallisten hankkeiden projektinhallinnassa on ollut kehittämisen varaa. Nyt teollisuuden edustajat ovat yhteistyössä projektissa, joka tähtää suurinvestointien parempaan projektinhallintaan tulevaisuudessa – tavoitteena on, että budjetti pitää ja aikataulu alittuu. MILL-projektissa luodaan globaali malli, josta tulee myös tulevaisuuden vientituote”, kertoo Oulun kauppakamarin kehitysjohtaja Ahti Nurkkala. https://www.sttinfo.fi/tiedote/mill-projekti-tahtaa-globaaliin-vientituotteeseen?publisherId=25106402&releaseId=69843374
Digitaalisen infrastruktuurin strategia: Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu digitaalisen infrastruktuurin strategia on julkaistu. Strategian vision mukaan digitaalinen infrastruktuuri edistää kilpailukykyä ja hyvinvointia mahdollistamalla tulevaisuuden ilmiöiden kuten datatalouden ja tekoälyn hyödyntämisen niin yksityisissä kuin julkisissakin palveluissa.
Suomen tavoitteena on olla maailman kärkijoukoissa seuraavan sukupolven mobiiliverkkojen kehittäjänä ja käyttäjänä. Strategiassa määritellään tavoitteet Suomen digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle vuodeksi 2025 sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ne koskevat langattomien yhteyksien edistämisen lisäksi myös kiinteiden yhteyksien rakentamista, minkä lisäksi strategiassa on huomioitu myös muita tietoliikenneinfrastruktuuria täydentäviä tekniikoita. https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519
Verohallinto mahdollistaa Tullin tuontikohtaiset vertailutiedot suoraan kirjanpito-ohjelmaan Tullin Verohallinnolle toimittamista maahantuonnin arvonlisäveron vertailutiedoista on nyt tietyt tullauspäätöksen tiedot (mm. tullauspäätöksen numero, tullauspäivä ja tullausarvo) saatavissa suoraan kirjanpito-ohjelmistoon. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kirjanpidon ja Tullin vertailutietojen mahdollisten erojen selvittämisen. Verohallinto on käynyt aktiivista keskustelua tilitoimistojen ja muiden sidosryhmien kanssa ja näissä keskusteluissa tämä tuontikohtaisen vertailutiedon tarpeellisuus on noussut voimakkaasti esille. Nyt tarpeeseen on reagoitu ja maahantuonnin arvonlisäveron tiedot ovat hyödynnettävissä suoraan kirjanpito-ohjelmistoissa. Tuontikohtainen vertailutieto tuodaan myös OmaVeroon loppuvuonna 2019. Siihen asti OmaVerossa on edelleen nähtävissä Tullin vertailutieto summatietona. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan ohjelmistotoimittajaanne, ja selvittää miten saatte toiminnallisuuden käyttöön omassa ohjelmassanne. Toiminnallisuutta voi hyödyntää myös Ilmoitin.fi-palvelussa. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2018/verohallinto-mahdollistaa-tullin-rivitasonvertailutiedot-suoraan-kirjanpito-ohjelmaan/

Itämeren alueen merkitys Suomen taloudellisille suhteille Itämeri on meille elämänlanka. Viime vuonnakin ulkomaankaupan tavarakuljetuksista suurin osa kulki meritse – 83%. Suomen viennistä yli kolmannes suuntautuu Itämeren maihin ja tuonnista miltei puolet tulee niistä. Yritysten ja osaajien liikkuvuus ja kaupankäynnin sujuvuus Itämerellä on meille tärkeää. Meillä ei epäillä sisämarkkinoiden ja tulliunionin hyötyjä. Liikkuvuutta ja kaupankäyntiä pyrkivät edistämään myös suunnitelmat Helsinki-Tallinna – tunneleista. Jäämeren rata tavoittelee arktisen alueen kehityksen sitomista Itämeren alueen piiriin. Koillisväylän datakaapeli kulkisi toteutuessaan Suomen kautta Itämeren poikki KeskiEurooppaan. Hanke sitoisi Suomen ja Itämeren alueen keskeiseksi kansainvälisen tietoliikenteen solmukohdaksi.  https://bit.ly/2Nmcy1w
Kansainvälinen tutkijaryhmä: Kestävä tulevaisuus on otettava koulutuksen tärkeimmäksi tehtäväksi Yhteiskuntamme suurimmat haasteet ovat luonteeltaan monimutkaisia. Siksi koulujärjestelmämme tulisi tähdätä maailmankuvaa muuttavaan syväoppimiseen ja kasvattaa ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua niihin. https://www.sttinfo.fi/tiedote/kansainvalinen-tutkijaryhma-kestava-tulevaisuus-on-otettava-koulutuksen-tarkeimmaksitehtavaksi?publisherId=1898&releaseId=69843763
Työryhmä kuuli yrityksiä avaruusliiketoiminnan mahdollisuuksista Työssään työryhmä on löytänyt tiettyjä puutteita, joiden ratkaisemiseen strategian uudet toimenpiteet tulisi kohdistaa. Näitä ovat: · *suuria alkuinvestointeja vaativalta avaruustoiminnalta puuttuva kärsivällinen rahoitus, *uusien toimijoiden vaikeus saada ensimmäiset referenssimyynnit, *suomalaisen avaruusosaamisen tuntemattomuus kotimaassa ja maailmalla, *puutteet kansainvälisen vaikuttamisen koordinoinnissa sekä tietoisuuden puute avaruusdatan ja -sovellusten tarjoamista mahdollisuuksista avaruusalan ulkopuolella. Suomen vahvuudeksi työryhmä näkee ketteryyden, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishankkeet, tiettyjen alojen huippuosaamisen ja mahdollistavan lainsäädännön. Työryhmässä on korostettu erityisesti sitä, että avaruus on nähtävä yhtenä keinona tuottaa uusia sovelluksia ja palveluita
mahdollistavaa dataa ja tietoa, avaruuteen pääsy ei ole tavoite sinänsä vaan se, mitä avaruustoiminnan avulla voidaan saada aikaan. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/527/173/cd3e303115e58bf011a567da101b973e
Digitaalisuus haastaa Euroopan Tekoäly on Suomessa, EU:ssa ja globaalisti hype-käyrän huipulla ja edustaa monin paikoin lupausta digitaalisen tulevaisuuden toteutumisesta. Tekoälyn mahdollisuudet ovat monella sektorilla kiistattomat ja muutos tulee heijastumaan myös työn ja työelämän murrokseen. Itse kukin joutuu pohtimaan, ovatko omat tiedot ja taidot kohdillaan sitä päivää varten, kun tekoäly tulee oman työn tukiälyksi ja ohjelmistorobotti työpariksi. IPCC:n raportista tukea Suomen kunnianhimolle liikennekysymyksissä IPCC:n maanantainen erikoisraportti toi lisää tukea Suomen kunnianhimolle liikennekysymyksissä Euroopan unionissa. Tiistaina EU:n ympäristöneuvostossa tehdään merkittävä päätös henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöistä eli siitä, millaisia autoja autonvalmistajat saavat valmistaa. Suomen tavoitteena on mahdollisimman tiukat CO2-päästöjen raja-arvot, jotta voimme vastata Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukseen. ”Vaikka IPCC:n viesti on vakava, toivottomuuteen ei ole syytä vaipua. Toivo syntyy ennakkoluulottomista toimista. Euroopan unionissa haasteena on asettaa ilmastonmuutoksen vaatimukset kansallisten tavoitteiden edelle”, ministeri Berner kommentoi tulevaa ympäristöneuvoston istuntoa. https://www.lvm.fi/-/ministeri-berner-ilmastonmuutos-nakyy-vahvasti-lvm-n-tyossa-tavoitteena-hiileton-liikenne-985276 https://www.ipcc.ch/
Ydinasepolitiikka luo haasteita Naton johtamiseen  Puolustusliito Naton johtamisen haasteet ovat ydinasekysymyksissä suurempia kuin millään muulla pelote- ja puolustuspolitiikan osa-alueella. Haasteet korostuvat, koska Venäjän aggressiiviset toimet ovat muuttaneet perustavanlaatuisesti Euroopan turvallisuusympäristöä ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin näkemykset Natosta vaikeuttavat tilannetta. Tilanne on vaativa sekä Yhdysvaltain hallinnolle että puolustusliiton muille jäsenille. Ulkopoliittisen instituutin uusin FIIA Working Paper analysoi näitä haasteita ja keinoja vastata niihin. Julkaisun on kirjoittanut Georgia Institute of Technology -yliopiston kansainvälisen politiikan työelämäprofessori Robert Bell. Tämä Working Paper on Pelotepolitiikan uudet haasteet -hankkeen ensimmäinen julkaisu. Hanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeen toteuttaa Ulkopoliittinen instituutti, ja sitä johtaa instituutin vieraileva vanhempi tutkija Leo Michel. Pelotepolitiikan uudet haasteet -hankkeessa analysoidaan strategisen pelotteen ja etenkin ydinasepolitiikan muutoksia. Siinä tarkastellaan sekä globaalia, eurooppalaista että venäläistä kehitystä, Naton ydinasemaiden ja koko puolustusliiton näkemyksiä sekä Pohjoismaiden osallistumista pelotteeseen ja aseriisuntaan. https://www.fiia.fi/julkaisu/the-challenges-of-nato-nuclear-policy
Suomi pyrkii vähentämään merenkulun päästöjä Suomen tavoitteena on vähentää merenkulun päästöjä ja aloittaa globaalit neuvottelut konkreettisista päästövähennyskeinoista jo ensi vuonna. Merenkulun kasvihuonekaasupäästöistä neuvotellaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (MEPC) kokouksessa Lontoossa 22.-26. lokakuuta. Maailman merenkulun päästöistä ja ympäristökysymyksistä päätetään pitkälti kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa (MEPC), jonka lokakuun kokouksessa on tarkoitus laatia alustavan kasvihuonekaasustrategian toimeenpanoon liittyvä työohjelma. https://www.lvm.fi/-/ministeri-berner-suomi-pyrkii-vahentamaan-merenkulun-paastoja-985717
Jo lähes 40 yritystä sitoutunut tekoälyn eettiseen soveltamiseen Tekoälyn eettisten periaatteiden laatimiseen on sitoutunut jo 37 yritystä ja muuta organisaatiota. Periaatteet määrittävät, miten tekoälyä käytetään reilulla ja luottamusta rakentavalla tavalla. Mukana on niin suuria kuin pieniä suomalaisyrityksiä eri aloilta sekä julkisen sektorin toimijoita. Organisaatioille järjestettiin kick off -tilaisuus 5.10.2018 Helsingissä. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jo-lahes-40-yritysta-sitoutunut-tekoalyn-eettiseen-soveltamiseen https://www.tekoalyaika.fi/2018/10/eurooppa-johtamaan-kansainvalista-tekoalykisaa/
Vasemmistolaisten ajatusten suosio kasvaa Venäjällä, Ukrainassa ja Moldovassa Vasemmistolaisten ajatusten yhteiskunnallinen kysyntä kasvaa Venäjällä, Ukrainassa ja Moldovassa. Vasemmistolaiset puolueet ja etenkin kommunistit eivät kuitenkaan vastaa äänestäjien tarpeisiin: puolueilla on poliittisessa järjestelmässä valtaapitävien myötäilijän rooli, mikä lisää puolueiden jäsenten tyytymättömyyttä. Moldovan esimerkki osoittaa silti, että uudenlainen poliittinen konteksti voi ajaa kommunistit uudistumaan ja nousemaan poliittiseen suosioon. https://www.fiia.fi/julkaisu/communist-parties-in-russia-ukraine-and-moldova
Valtioneuvosto antoi esityksen uudeksi tavaramerkkilaiksi Valtioneuvosto antoi 18.10.2018 eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi tavaramerkkilaki, joka korvaisi voimassa olevan tavaramerkkilain ja yhteismerkkilain. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi tavaramerkkioikeudesta tehdyn Singaporen sopimuksen, joka on kansainvälisesti voimassa. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvosto-antoi-esityksen-uudeksi-tavaramerkkilaiksi Epätasa-arvon vähentäminen voi edistää kansainvälistä yhteistyötä  Kansainvälisiä instituutioita uhkaa taloudellista avoimuutta ja kansainvälisyyttä puolustavien, kansallisten ja ylikansallisten yhteenliittymien purkautuminen. Siksi kansainvälisten instituutioiden pelastamiseksi vaaditaan kansallisia toimia. Hallitusten tulee luoda taloudellista turvaa, vähentää epätasa-arvoa ja tukea sellaisia yhteisöllisiä identiteettejä, jotka eivät sulje mitään ihmisryhmiä ulkopuolelleen, kirjoittaa määräaikainen professori, vanhempi tutkija Matthew D. Stephen Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa Briefing Paper -julkaisussa. https://www.fiia.fi/julkaisu/will-international-institutions-fail-again
NextGen Link -hankkeen tavoitteena puhtaampi merenkulku Valtioneuvosto hyväksyi Suomen Itämeren alueen strategian 2.11.2017. Strategiassa Suomi toimii aktiivisesti, jotta Itämeren alue olisi maailmanlaajuinen edelläkävijä muun muassa innovatiivisten malliratkaisujen tuottamisessa turvalliseen ja puhtaaseen merenkulkuun ja meriteollisuuteen. Puhdas merenkulku on Suomelle erityisen tärkeä. Kaikista Itämeren maista Suomi on ehkä eniten riippuvainen merestä ja hyvin toimivista merikuljetuksista, tapahtuuhan valtaosa ulkomaisesta tavaranvaihdostamme meritse. Voidaankin sanoa, että Suomi on kuljetusmielessä melkein kuin saari. https://bit.ly/2EN2QG8
IEA: Suomi näyttää miten bioenergia ja ydinvoima voivat ohjata energiamurrosta Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n maa-arviointi toteaa, että Suomi toteuttaa määrätietoista politiikkaa vuodelle 2030 asettamiensa ilmastopoliittisten tavoitteidensa, kuten öljyn käytön puolittamisen ja kivihiilen energiakäytön kiellon toteuttamiseksi. IEA kuitenkin muistuttaa, että hallituksen on keskityttävä kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin tavoitteidensa saavuttamiseksi. Esimerkiksi tavoitellessa 30 % uusiutuvien osuutta liikennepolttoaineissa, Suomen on johtavana kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajana varmistettava, että tavoitteeseen pyritään käyttämällä raaka-aineita kestävällä tavalla. Investointeja tulee myös kannustaa uusien biopolttoaineisiin, joita käytetään kaukoliikenteen, kuten tavarakuljetuksiinrahdin, merenkulkuun ja ilmailuun. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/iea-suomi-nayttaa-miten-bioenergia-ja-ydinvoima-voivat-ohjata-energiamurrosta

PES-verkoston vierailulta evästystä kasvupalvelu-uudistukselle Suomeen saapui 15.-17.10 seitsenhenkinen PES-arviointiryhmä. Euroopan komission ja saksalaisen ICON-tutkimusinstituutin edustajien lisäksi ryhmään kuuluivat Euroopan julkisten työvoimapalvelujen (Public Employment Services, PES) verkoston asiantuntijat Irlannista, Ranskasta ja Norjasta. Komission ja ICON:n edustajilla oli myös vahva asiantuntijatausta Italian, Itävallan ja Saksan julkisista työvoimapalveluista. Ryhmä pystyikin peilaamaan hyvin tulevaa kasvupalvelu-uudistusta oman maansa vastaaviin reformeihin ja antamaan konkreettisia eväitä uudistuksen jatkovalmistelulle. PES-verkoston toimintaan keskeisesti liittyvien vertailuarviointivierailujen tarkoitus on, että EU-jäsenmaat voivat oppia toistensa kokemuksista, jolloin saadaan parhaat
käytännöt leviämään maasta toiseen. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/551/173/1eb7bf4f186e5b87965390f01d86fb77 Hallitus sopi vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä: yritysten kasvuun lisärahoitusta Hallitus sopi 23.10.2018 vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys sisältää merkittäviä lisäpanostuksia yritysten kasvun tukemiseksi. – Talouskasvumme on hyvällä uralla ja sen jatkumista on ruokittava. Olen tyytyväinen hallituksen toimiin ja niihin lisäpanostuksiin, joista sovimme neuvotteluissa yritysten kasvun tukemiseksi, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. – Lisätalousarvioesitys jatkaa sitä päätösten linjaa, jolla olemme onnistuneet tukemaan positiivista työllisyyskehitystä. Erityisten tärkeänä pidän löytämiämme lisäpanostuksia Talent Boost toimenpideohjelmaan, työministeri Jari Lindström sanoo. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-sopi-vuoden-2018-toisesta-lisatalousarvioesityksesta-yritysten-kasvuun-lisarahoitusta
Koulutetut maahanmuuttajat vahvistavat Suomen taloutta ja hyvinvointia Suomessa hyödynnetään heikosti maahanmuuttajien ja kansainvälisten korkeakoulututkintoopiskelijoiden osaamista. Yritykset kaipaavat erityisesti sujuvampaa viranomaisyhteistyötä ja lupaprosesseja. https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/ajankohtaista/koulutetut-maahanmuuttajat-vahvistavat-suomen-taloutta-ja-hyvinvointia/ ChamberLink innostaa myös keskikokoisia startup-yhteistyöhön Helsingin seudun kauppakamari ja EEX Oy yhdistivät voimansa ja tarjoavat vakiintuneille yrityksille helpon väylän kokeilla startup-yhteistyötä. Yhteistyöhön on lukuisia eri malleja – oikean mallin löytäminen tekee konkreettisen yhteistyön aloittamisesta nopeampaa. https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/ajankohtaista/chamberlink-innostaa-myos-keskikokoisia-startup-yhteistyohon/ Nato keskittyy jälleen meripuolustukseen Pohjois-Atlantilla ja Pohjois-Euroopassa Yhdysvallat ja muut Nato-maat keskittyvät jälleen puolustuksen ja pelotteen merellisiin ulottuvuuksiin Pohjois-Atlantilla ja Pohjois-Euroopassa, kirjoittaa RAND Corporation tutkimusorganisaation vanhempi tutkija Stephen J. Flanagan uusimmassa FIIA Briefing Paper julkaisussa. Atlantin huoltoyhteyksiin kohdistuvat uhkat ovat kasvaneet, koska Venäjä on ottanut käyttöön uusia järjestelmiä ja käyttäytyy yhä uhmakkaammin. Yhdysvallat ja Nato ovat vastanneet tilanteeseen muun muassa lisäämällä merioperaatioidensa tempoa ja laajentamalla merisotaharjoituksiaan. Nyt nämä kehityskulut tulee integroida osaksi Naton ja sen jäsenmaiden puolustussuunnitelmia Pohjois-Euroopassa ja arktisella alueella. Suomi voi osallistua tähän esimerkiksi kahdenvälisellä yhteistyöllään Ruotsin kanssa ja kolmenvälisellä yhteistyöllä Ruotsin sekä Yhdysvaltain kanssa, Flanagan kirjoittaa. https://www.fiia.fi/julkaisu/natos-return-to-the-north-atlantic  Tuhti paketti tulevasta konfliktimineraalien hankintaa koskevasta sääntelystä TEM:n 5.11. järjestämä konfliktimineraaliseminaari tarjosi katsauksen tulevaan EU-sääntelyyn konfliktimineraalien hankinnasta, kansallisen lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tilanteesta, sekä eurooppalaisesta yhteistyöstä vastuullisten mineraalihankintojen osalta. Aiheesta kertomassa olivat kaupallinen neuvos Sara Ohls ulkoministeriöstä, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen TEM:stä, kaivosasioista turvallisuus- ja kemikaalivirastossa vastaava Terho Liikamaa sekä eurooppalaisen yhteistyöverkoston The European Partnership for Responsible Minerals (EPRM) edustaja Julian Lageard. Konfliktimineraaleilla tarkoitetaan mineraaleja, joita louhitaan epävakailla tai konfliktialueilla, ja joilla on yhteys konfliktien rahoittamiseen ja sitä kautta niiden pitkittymiseen ja laajenemiseen. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/559/173/14a79a10f0eb11b3c4613cb76c4b18be
Kilpailukyvyn ja kasvun työryhmän puheenjohtajuus Suomelle jo tammikuusta Suomi heiluttaa ensi vuonna puheenjohtajan nuijaa EU:n ministerineuvostossa ja sen lisäksi myös tärkeässä EU:n korkean tason kilpailun ja kasvun työryhmässä. Työ- ja elinkeinoministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden johtaja Janne Känkänen aloittaa 1.1.2018 puheenjohtajana EU:n korkean tason kilpailukyvyn ja kasvun työryhmässä. Puheenjohtajuuden kautta Suomelle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen keinovalikoimaan ja siitä käytävään keskusteluun.
Puheenjohtajuus siirtyi Känkäselle jo 8.11.2018 Brysselissä, kun ryhmän nykyinen puheenjohtaja, Itävallan Ulrich Schuh johti kautensa viimeisen tapaamisen. – Alkamassa on jännittävä puheenjohtajakausi. Suomella on yhdessä trio-kumppaniemme kanssa mahdollisuus viedä keskustelua EU:n kilpailukyvyn ”isosta kuvasta” moderniin ja ennakoivaan suuntaan, toteaa Janne Känkänen. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kilpailukyvyn-ja-kasvun-tyoryhman-puheenjohtajuus-suomelle-jo-tammikuusta
LVM perustajajäseneksi kansainväliseen MyData Global -yhdistykseen Liikenne ja viestintäministeriö liittyy jäseneksi kansainväliseen MyData Global –yhdistykseen ja on yksi sen perustajajäsenistä. Ministeriö on edistänyt omaan dataan (mydata) liittyvää yhteistyötä ja verkostoitumista Suomessa jo useita vuosia. https://www.lvm.fi/-/lvm-perustajajaseneksi-kansainvaliseen-mydata-global-yhdistykseen-987450 International House Helsinki – your entry to working in the Helsinki area https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/in-english/international-house-helsinki-your-entry-to-working-in-the-helsinki-area/ Mitä kotoutumisesta oikeastaan tiedetään Pohjoismaissa? Kaikille Pohjoismaille on yhteistä se, että afrikkalaisten ja aasialaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä suhteellisen suuri osa on keskeyttänyt toisen asteen koulutuksen. Myös heidän työelämäosallistumisensa on hieman vähäisempää kuin muilla. Näiden ryhmien miehet keskeyttävät lisäksi toisen asteen koulutuksen naisia useammin. Tilastot osoittavat niin ikään, että Pohjoismaiden välillä on suhteellisen suuria eroja. Norja ja Suomi pärjäävät Ruotsia paremmin vertailtaessa toisen asteen koulutuksen keskeyttävien maahanmuuttajien osuutta. Toisaalta Afrikasta ja Aasiasta tulleiden työllisten maahanmuuttajien osuus on Ruotsissa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Aalandslidin mukaan on vaikea sanoa, että jokin maa olisi muita parempi. Maat ovat hyviä ja huonoja eri osaalueilla.– Tärkeintä on kyetä osoittamaan pohjoismaisia kehityspiirteitä, kuten jonkin maan pärjääminen koulutusalalla ja toisten paremmuus työllistämistoimissa. Kaiken kaikkiaan on vaikea sanoa, mikä maa pärjäisi muita paremmin, Aalandslid toteaa. https://www.norden.org/fi/uutinen/mita-kotoutumisesta-oikeastaan-tiedetaan-pohjoismaissa
Executive Summary relevant insights from Finland as a business location barometer Amcham Finland ja Business Finland ovat selvittäneet yritysten käsityksiä Suomesta sijaintipaikkana yhteistyössä Etlan, EK:n, Mandatum Lifen, MPS:n ja Kantar TNS:n kanssa. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset arvostavat erityisesti yhteiskunnan vakautta ja toimivuutta. Myös työntekijöiden osaamisen taso ja oma-aloitteisuus arvioitiin hyväksi. Pyyhkeitä Suomi saa etenkin työvoimakustannuksista ja henkilöverotuksen tasosta. Ulkomaiset yritykset myös kokevat, että ne saavat vähemmän t&k-tukea kuin suomalaiset yritykset. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/a9a21889-a830-3e00-832dab9d1646e06f?ref=newsletter:90d3&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje https://amcham.fi/wp-content/uploads/2018/11/Executive-Summary-for-Site.pdf https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/ulkomaiset-yritykset-luottavatsuomeen/?utm_source=email&utm_medium=email&utm_campaign=bf_uutiskirje_291118
Eurooppalaista ydinaseyhteistyötä voitaisiin tehostaa Ranskan ja Britannian joukkojen pohjalta Eurooppalaisesta ydinpelotteesta on alettu keskustella uudelleen Venäjän aggressiivisen käytöksen, Donald Trumpin presidenttiyden ja transatlanttisen suhteen jännitteiden sekä Britannian EU-eropäätöksen vuoksi. Tässä kontekstissa Ranskan ja Britannian ydinpelotteet voisivat aiempaa laajemmin ja vahvemmin turvata koko Euroopan mantereen turvallisuutta, kirjoittaa ranskalaisen Strategisen tutkimuksen säätiön (Fondation pour la recherche stratégique) varajohtaja Bruno Tertrais uusimmassa FIIA Working Paper -julkaisussa.  https://www.fiia.fi/julkaisu/the-european-dimension-of-nuclear-deterrence
Sähkömarkkinat Pohjoismaissa saamassa uuden vision Pohjoismaisille sähkömarkkinoille luodaan uusi visio. Sen kehittämistyö aloitettiin 21.11.2018 Tukholmassa ensimmäistä kertaa järjestetyssä pohjoismaisessa sähkömarkkinafoorumissa.
Kokouksessa olivat paikalla pohjoismaiden sähkömarkkinoiden keskeisimmät toimijat. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sahkomarkkinat-pohjoismaissa-saamassa-uuden-vision
Julkinen hallinto tukemaan avaruuden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ”Vuonna 2025 Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset.” Tämä visio on johtoajatuksena avaruusliiketoiminnan kehittämistä Suomessa pohtineen työryhmän loppuraportissa. Työryhmä luovutti raportin elinkeinoministeri Mika Lintilälle ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille 21.11.2018. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/julkinen-hallinto-tukemaan-avaruuden-tarjoamia-liiketoimintamahdollisuuksia-suomessa
Valokuvien käyttäminen markkinoinnissa vaatii kaupallista käyttöä koskevan luvan Tekijänoikeus ja valokuvat ovat puhuttaneet viime aikana Euroopan Unionin tuomioistuimen antaman valokuvien käyttöä käsittelevän ennakkoratkaisun (EUT C-161/17) vuoksi. Ratkaisussa oli lyhyesti kyse siitä, että henkilö, jolla ei ollut oikeutta valokuvaan, oli kopioinut valokuvan eli valmistanut siitä kappaleen ja ladannut kuvasta kopion internettiin. Tekijänoikeudellisesti ratkaisu ei sisältänyt mitään uutta: se kertoo vain, että tekijänoikeudella suojattuja teoksia ei saa levittää tai kopioida ilman oikeudenhaltijan lupaa. https://www.castren.fi/fi/blogijauutiset/blogi-2018/valokuvien-kayttaminen-markkinoinnissa-vaatii-kaupallista-kayttoa-koskevanluvan/?utm_campaign=PN_11-2018&utm_content=PN_11-2018&utm_medium=email&utm_source=CSemails
Hallitus ehdottaa muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin Hallitus esittää muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin. Muutoksilla yhdenmukaistettaisiin lainsäädäntöä EU:n kanssa ja vahvistettaisiin lentoliikenteen EU:n päästökaupan säännöt käynnissä olevalle päästökauppakaudelle. EU:n jäsenmaat ovat sopineet päästökaupan sääntöjen kiristämisestä vuodesta 2021 alkaen. https://www.lvm.fi/-/hallitus-ehdottaa-muutoksia-lentoliikenteen-paastokauppalakiin-988159
Työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisen työvälineet maakuntien käyttöön Kasvupalveluvirastoa ja kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelyä koskevat hallituksen esitykset annettiin eduskunnalle 29.11.2018. Lakiesitykset ovat osa maakuntauudistukseen liittyvää kasvupalvelu-uudistusta, jossa nykyiset valtion palvelut – TE-palvelut, ELY-keskusten yrityspalvelut – siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyo-ja-elinkeinopolitiikan-edistamisen-tyovalineet-maakuntien-kayttoon
Pohjoismainen kilpailuvalvonta tehostuu uudella sopimuksella Uusi valtiosopimus tehostaa pohjoismaisten kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä. Yhteistyön muotoja ovat muun muassa kilpailuviranomaisten keskinäiset ilmoitukset käynnissä olevista selvityksistä, tietojenvaihto sekä avunanto yrityksiin kohdistuvien tarkastusten ja tietopyyntöjen suorittamisessa. Sopimus tulee voimaan 29.11.2018. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pohjoismainen-kilpailuvalvonta-tehostuu-uudella-sopimuksel-1
Infopankki on nyt InfoFinland Aiemmin nimellä Infopankki tunnettu verkkopalvelu on ottanut käyttöön uuden nimensä. Uusi InfoFinland-nimi kertoo selkeämmin, mistä palvelussa on kysymys: se tarjoaa tietoa Suomesta. InfoFinland-verkkopalvelu kertoo Suomesta 12 kielellä. Kielivalikoima on poikkeuksellisen laaja globaalissa mittakaavassa. https://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/infopankki-on-nyt-infofinland
Jalometallituotteisiin uusi CCM-leima Jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevan kansainvälisen yleissopimuksen muutos tuo käyttöön uuden leiman.https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jalometallituotteisiin-uusi-ccm-leima
Mitä rakennerahastovaroilla on saatu aikaiseksi? Esimerkkejä tuloksellisuudesta -juttusarjassa esitellään erilaisia rakennerahastoista rahoitusta saaneita hankkeita ja niiden tuloksia. Juttusarja on kehittynyt Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman arvioinnin tuloksellisuusraportin innoittamana. Jutut ovat luettavissa rakennerahastojen sivuilla. Lisää hankkeista ja niiden aikaansaannoksista voi lukea rakennerahasto-ohjelman tuloksia tarkastelevan raportin koosteesta rakennerahastojen sivuilta.
Hankkeita löytyy myös Twitteristä esimerkiksi hashtageilla #EUtukee ja #vipuvoimaa.” https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/572/173/c7c56b5f511cd6464ef2982b499b3e1c
Suomen arktinen puheenjohtajakausi puolivälissä Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa alkoi toukokuussa 2017. Se huipentuu Rovaniemellä järjestettävään ulkoministerikokoukseen toukokuussa 2019. Kun puheenjohtajakautemme on jo yli puolivälissä, on sopiva aika hieman arvioida mennyttä ja katsoa tulevaan. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Suomen kaudelleen asettamissa tavoitteissa on edetty hyvin. Loppuvuodelle on odotettavissa varsinainen arktisten tapahtumien kavalkadi. https://bit.ly/2KNOvJ7
Jorma Suvanto: Kehitysyhteistyö on muuttunut Jorma Suvannolla on yli 30 vuoden kokemus Suomen kehitysyhteistyöstä. Viimeksi Suomen Nepalin-suurlähettiläänä toiminut Suvanto jää eläkkeelle lokakuussa. Hän jos kuka on nähnyt, miten kehitysyhteistyö on vuosikymmenten aikana muuttunut. https://bit.ly/2zBWFjt
Arktisilla alueilla kaivataan nopeasti uusia ilmastokestäviä ratkaisuja Ilmastonmuutos vaikuttaa arktisilla alueilla muita alueita voimakkaammin ja muutokset voivat olla niin nopeita, että niihin havahdutaan vasta kun ne ovat jo tapahtuneet. Kyky sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on siksi arktisilla seuduilla vähintään yhtä tärkeää kuin pyrkimys ilmastonmuutoksen hillintään. Maa- ja metsätalousministeriön Rovaniemellä 10.-11.9.2018 järjestämässä kansainvälisessä Arctic Resilience -foorumissa haettiin yhdessä ratkaisuja arktisen alueen ilmastokestävyyden eli resilienssin vahvistamiseen. https://bit.ly/2BM2RGV
Muutoksia Suomen kahdenvälisissä sijoitussuojasopimuksissa Suomella on 67 voimassa olevaa kahdenvälistä sijoitussuojasopimusta. Jotkut näistä sopimuskumppanimaista tarkastelevat uudelleen ulkomaisia sijoituksia koskevaa politiikkaansa. https://bit.ly/2P9fTSp
Ministeri Virolainen: Suomi on hyötynyt EU:n sisämarkkinoista Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehitys on suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden kykyyn toimia kilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla. Sisämarkkinoita uudistaessa tuleekin ottaa vahvasti huomioon myös valitun linjan vaikutukset kauppasuhteisiimme ja kilpailukykyymme. Koska sisämarkkinat ovat Suomelle merkittävä etu, tulee meidän ylläpitää rooliamme monenkeskisen yhteistyön aktiivisena puolestapuhujana, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen kirjoittaa Turun yliopiston Eduskuntatukimuksen keskuksen julkaisussa. https://bit.ly/2zCIkTP
Kahdenvälisen kehitysyhteistyön käsikirja 2018 Uudistettu kahdenvälisen kehitysyhteistyön käsikirja (Manual for Bilateral Programmes) korvaa aiemman version vuodelta 2016. Käsikirja sisältää entistä selkeämmän kuvauksen siitä, miten ulkoministeriön ohjeistusta kehitysyhteistyön tulosohjauksesta (Result Based Management, RBM) sekä ihmisoikeusperustaisuudesta (Human Rights Based Approach to Development, HRBA) käytetään hankesyklin aikana. Käsikirjassa on myös muita päivityksiä projektikierron toteutukseen liittyen. https://bit.ly/2BpqVPR
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Ulkoministeriön valmistelema kehityspolitiikan tulosraportti luovutettiin eduskunnalle marraskuussa 2018. Raportti esittelee kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2015-2018 raportoituja tuloksia. https://bit.ly/2BKCelE
Länsimaiset demokratiat tarvitsevat suunnitelman ulkoisen vaikuttamisen vastustamiseksi Läntiset demokratiat tunnistavat itseensä kohdistuvat uhkat vain osittain, kirjoittaa ranskalaisen Centre d’étude et de reflexion pour l’action politique (CERAP) -ajatushautomon puheenjohtaja Nicolas Tenzer uusimmassa FIIA Briefing Paper -julkaisussa. Hänen mukaansa maitten tulee nyt pystyä nimeämään tärkeimmät haasteensa – tarkoituksellinen ulkoinen vaikuttaminen, sisäinen polarisaatio ja populismi – ja laatimaan perusteellinen toimintaohjelma niitä vastaan. https://www.fiia.fi/julkaisu/tackling-democratic-vulnerabilities-in-the-post-truth-era

Talous kasvoi kaikissa Suomen maakunnissa vuonna 2017, voimakkainta kasvu oli EteläKarjalassa Alueellinen arvonlisäys kasvoi kiintein hinnoin mitattuna vuonna 2017 niin koko maassa kuin jokaisessa maakunnassakin. Maakunnista parhaiten pärjäsivät Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusiin tietoihin vuosilta 2000-2017. Laskelmissa on käytetty heinäkuun 2018 kansantalouden tilinpidon lukuja. Vuoden 2017 osalta tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat tulevissa julkistuksissa. http://tilastokeskus.fi/til/altp/2017/altp_2017_2018-12-05_tie_001_fi.html?ad=notify Uusi valtionyhtiö Traffic Management Finland Oy aloittaa toimintansa 1.1.2019 https://www.lvm.fi/-/uusi-valtionyhtio-traffic-management-finland-oy-aloittaa-toimintansa-1.1.2019-989790 Huoltovarmuuden tavoitteet: Lisää huomiota energiansaantiin, digitaalisuuteen, logistiikkaan ja kyberturvallisuuteen Energiansaanti, digitaaliset palvelut ja logistiikka- ja väylästöratkaisut tulee turvata mahdollisissa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myös kyberturvallisuusuhkiin pitää varautua entistä enemmän. Hallitus päätti huoltovarmuuden tavoitteista 5.12.2018. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/huoltovarmuuden-tavoitteet-lisaa-huomiota-energiansaantiin-digitaalisuuteen-logistiikkaan-jakyberturvallisuuteen Uusia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille – Pk-yritysaloite laajenee Hallitus päätti 5.12.2018 kasvattaa pk-yritysaloitteen mukaista takaustoimintaa 35 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusosuuden lisääminen parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusia-rahoitusmahdollisuuksia-yrityksille-pk-yritysaloite-laajenee

Lakiesitys edistää alueellisen maakaasumarkkinan muodostamista ja rakentaa yhteyksiä EU:n kaasun sisämarkkinoihin Hallitus antoi 5.12.2018 esityksen maakaasumarkkinalain muutoksista. Lakiin sisällytettäisiin säännökset maakaasujärjestelmän eristyneisyyden päättävien ulkomaanyhteyksien siirtomaksuja koskevista alennuksista ja säännökset kaksi tai useampia EU:n jäsenvaltioita kattavan alueellisen syöttö- ja ottojärjestelmän muodostamisesta. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiesitys-edistaa-alueellisen-maakaasumarkkinan-muodostamista-ja-rakentaa-yhteyksia-eu-nkaasun-sisamarkkinoihin
Kuluttaja-asiamies valvomaan geoblokkausasetuksen noudattamista Geoblokkauksella tarkoitetaan käytäntöä, jossa asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuen estetään asiakasta saamasta tai hankkimasta tuotteita tai palveluja jossain toisessa EU:n jäsenvaltiossa. EU:n geoblokkausasetuksessa kielletään perusteettomat maarajoitukset, jotka esimerkiksi estävät asiakkaan pääsyn verkkokauppasivustoille tai ulkomaisten maksuvälineiden käytön verkko-ostoksissa. Geoblokkausasetuksella pyritään kieltämään asiakkaiden kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuva suora tai epäsuora syrjintä, ja näin lisäämään tavaroiden ja palvelujen saatavuutta. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/578/173/d4bc32b23a50f3e3e0d8996fb22a0501

YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio hyötyy suomalaisista innovaatioekosysteemeistä YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio UNTIL Suomi avataan virallisesti keskiviikkona 5.12. ulkoministeriön ja YK:n sihteeristön ICT-toimiston (OICT) yhdessä isännöimässä Slushin sivutapahtumassa. ”Olemme erittäin kiitollisia Suomelle siitä, että se toimii YK:n ensimmäisen teknologia- ja innovaatiolaboratorion kotipaikkana Euroopassa. Pioneeriteknologiat tukevat voimakkaasti YK:n pyrkimyksiä kohti kaikkia koskevaa rauhaa ja vaurautta. Niiden avulla voidaan vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat yhteiskuntiemme marginalisoituja ryhmiä. Teknologiset innovaatiot menestyvät, kun niillä vaikutetaan ihmisten arkeen. Meillä on korkeat odotukset, että UNTIL Suomi pystyy vastaamaan kestävän tulevaisuuden haasteisiin”, sanoo YK:n tietotekniikan apulaispääsihteeri Atefeh Riazi.   https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yk-n-teknologia-ja-innovaatiolaboratorio-hyotyy-suomalaisistainnovaatioekosysteemeista
Kiinan ja Venäjän sekä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet vaikuttavat globaaliin valtatasapainoon Kiinan ja Venäjän sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden keskeisillä muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia globaaliin valtatasapainoon ja koko kansainväliseen järjestykseen. Tänään julkaistu FIIA Report osoittaa, että Kiinan ja Venäjän suhteen viimeaikaisessa syventymisessä on kyse pikemminkin yhteisestä reaktiosta Yhdysvaltojen johtoasemaan kuin syvälle ulottuvasta strategisesta liittoutumisesta. Siksi suhde on haavoittuva. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde puolestaan kärsii pitkäaikaisesta rakenteellisesta ongelmasta, sillä Yhdysvallat kieltäytyy tunnustamasta Venäjän kaipaamaa suurvalta-asemaa. Molempiin suhteisiin sisältyy suurta epävarmuutta, sillä kunkin maan hallinnon vaihtumiseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa ratkaisevasti suhteiden suuntaan. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi) ja julkaistu valtioneuvoston julkaisusarjassa. Raportin voi ladata Ulkopoliittisen instituutin verkkosivuilta: https://www.fiia.fi/julkaisu/the-sino-russian-and-us-russian-relationships 
Rahasto voi olla vientituote siinä missä paperi tai puhelimet Suomalaiset sijoitusrahastot kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kilpailijoidensa kanssa ihan samaan tapaan kuin vaikkapa elektroniikkavalmistajat. Suomalaisten rahastojen tuleekin olla houkuttelevia sijoituskohteita myös ulkomaisille sijoittajille. Rahastot tuovat työpaikkoja ja verotuloja ja siten hyödyttävät koko yhteiskuntaa. http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Rahasto-vientituote-kuten-paperi-tai-puhelimet.aspx
Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on pysynyt likimain ennallaan Suomalaisten kannoissa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ei ole tapahtunut merkittävää liikahdusta suuntaan tai toiseen. Jäsenyyden kannatus on hieman pienentynyt. Jäsenyyden vastustus on sitä vastoin pysynyt ennallaan, kertoo EVAn arvo- ja asennetutkimus. https://www.eva.fi/blog/2018/11/28/suomen-nato-jasenyyden-kannatus-on-pysynyt-likimainennallaan/?utm_campaign=unspecified&utm_content=unspecified&utm_medium=email&utm_source=apsis-anp-3
Tervetuloa Suomeen -opas on julkaistu Päivitetty Tervetuloa Suomeen -opas on julkaistu. Jo vanhentuneeksi sisällöltään ehtinyt opas on päivitetty yhteistyössä InfoFinland-verkkotoimituksen ja viranomaisten kanssa vuoden 2018 aikana. Julkaisun yhteydessä oppaan ns. lakisääteisille jakelijoille on toimitettu päivitetyt tilaus- ja jakeluohjeet. Muut tahot voivat tilata uutta Tervetuloa Suomeen -korttia, joka ohjaa lukemaan opasta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilta. https://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tervetuloa-suomeen-opas-on-julkaistu
Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen selkeytetään Oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan muuttuu huhtikuun alussa 2019, jos hallituksen antama lakiesitys hyväksytään. Suurimmat muutokset koskevat sosiaaliturvaan kuulumista määrittäviä aikarajoja, eikä oikeutta sosiaaliturvaan tarvitsee enää erikseen hakea. https://sosiaalivakuutus.fi/suomen-sosiaaliturvaan-kuuluminenselkeytetaan/?utm_source=uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=KV-info#
Kiina ja Yhdysvallat tuottavat puolet koko maailman kirjanimekkeistä Kansainvälisen kustantajien järjestön (International Publishers Association IPA) tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat tuottavat vuotuisesti lähes puolet maailman kaikista julkaistuista kirjanimekkeistä. Määrällisesti eniten kirjoja tuotetaan Kiinassa, puolisen miljoonaa nimekettä vuonna 2016. Yhdysvaltojen tuotanto oli 339 000 nimekettä vuonna 2015. Yli sadan tuhannen vuosituotantoon yltävät myös Britannia, Venäjä ja Ranska. Julkaistujen nimekkeiden määrä vuotta kohden on Kiinassa noussut yli 35 prosenttia vuodesta 2011. Britanniassa kasvu on ollut runsaat 15 prosenttia ja Ranskassa yli 27 prosenttia. Yhdysvalloissa lisäystä oli runsaat kolme prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2015. Venäjällä määrä on laskenut yli kahdeksalla prosentilla viidessä vuodessa, Suomessa noin kymmenen prosenttia. http://tilastokeskus.fi/uutinen/kiina-ja-yhdysvallat-tuottavat-puolet-koko-maailman-kirjanimekkeista
Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä lainsäädäntö uudistetaan Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki (VAK-laki) uudistetaan. Nyt voimassa oleva laki on tullut voimaan vuonna

1. Lainsäädännön uudistaminen on tärkeää, sillä toimintaympäristö ja olosuhteet ovat 25 vuodessa muuttuneet. Uudistuksella sujuvoitetaan säädöksiä Uudistus parantaa liikenneturvallisuutta, vaikuttaa myönteisesti ympäristön tilaan ja mahdollistaa liiketoimintaa. Uudistuksessa otetaan huomioon myös liikenteen automaatio- ja digitalisaatiokehitys. Tavoitteena on laki, joka on selkeä ja turvaa jatkossakin korkean kuljetusten turvallisuustason. Tavoitteena on myös, että laista ei aiheudu alan yrityksille tarpeetonta hallinnollista taakkaa. https://www.lvm.fi/-/vaarallisten-aineiden-kuljetukseen-liittyva-lainsaadanto-uudistetaan-991698
   Jäämeren ratakiista: valtion konsultointivelvollisuus alkuperäiskansojen kanssa pitäisi sisällyttää lainsäädäntöön nykyistä tarkemmin  Suomi ja Norja suunnittelevat Jäämeren rataa, joka yhdistäisi Rovaniemen Pohjois-Norjan Kirkkoniemeen ja kulkisi saamelaisalueiden halki. Hallituksilla on velvollisuus konsultoida hankkeesta saamelaisten edustajia, sillä rata vaikuttaisi saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin. Saamelaiset ovat pitäneet konsultointia riittämättömänä. Jäämeren rataa koskeva kiista on osoittanut, miten epäselvästi valtion konsultointivelvollisuus alkuperäiskansojen kanssa näitä koskevista asioista on määritelty. Velvollisuus perustuu kansainväliseen oikeuteen, mutta velvollisuutta ei ole riittävällä tavalla sisällytetty lainsäädäntöön Suomessa eikä Norjassa, kirjoittaa vieraileva vanhempi tutkija Agne Cepinskyte uusimmassa FIIA Briefing Paper -julkaisussa. https://www.fiia.fi/julkaisu/the-arctic-railway-and-the-sami https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lr_2018_jaameren_rataselvitys_web.pdf https://yle.fi/uutiset/3-10565739
   Baltic Rim Economies 4/2018 https://www.utu.fi/sites/default/files/media/drupal/BRE_4_2018.pdf?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=The%20 latest%20BRE%20review&utm_term=Read%20the%20new%20Baltic%20Rim%20Economies&utm_content=u-2968377-659244171716272-0
   Riippumaton arvio: kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin työ vaikuttavinta maa- ja metsätaloudessa Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on onnistunut sijoittamaan yhä enemmän köyhimpiin maihin ja vaikeisiin sektoreihin säilyttäen samalla taloudellisen kannattavuutensa. Myönteisimmät kehitysvaikutukset ovat yhtiön maa- ja metsätalouteen kohdistuvissa sijoituksissa. Tiedot ilmenevät yhtiön toiminnasta teetetystä riippumattomasta arviosta. https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/riippumaton-arvio-kehitysrahoitusyhtio-finnfundin-tyo-vaikuttavinta-maaja-metsataloudessa?curAsset=0&stId=44227
   Yritys, tee ainakin nämä tietosuojasi eteen Tietosuoja on edelleen ajankohtainen, sillä uusi tietosuojalaki tulee voimaan tammikuun ensimmäinen päivä. Sillä täydennetään ja täsmennetään kansallisesti EU:n yleisen tietosuojaasetuksen eli GDPR:n säännöksiä. Keskuskauppakamari ja Microsoft julkaisivat yhteistyössä yrityksille suunnatun tietosuojaoppaan, joka antaa perustason ohjeita siitä, miten tietosuoja-asiat kannattaa yrityksen arjessa järjestää. https://kauppakamari.fi/2018/12/15/yritys-tee-ainakin-nama-tietosuojasi-eteen/ https://kauppakamari.fi/2018/11/26/mita-yrityksen-tulee-tietaa-tietosuojasta-keskuskauppakamari-ja-microsoft-julkaisivattietosuojaoppaan-yrityksille/
   Pysyvä oleskelulupa Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille tulisi valmistumisen yhteydessä myöntää automaattisesti pysyvä oleskelulupa. https://kauppakamari.fi/2018/11/21/pysyva-oleskelulupa-suomessa-tutkintoon-valmistuville-ulkomaalaisille-opiskelijoille/ https://kauppakamari.fi/2018/11/19/vaestoennusteesta-viimeinen-heratys-tassa-lista-uudelle-hallitukselle-tyoperaisen-maahanmuutonhelpottamiseksi/ https://kauppakamari.fi/2018/11/15/suomen-on-aktiivisesti-houkuteltava-ulkomaalaisia-tyontekijoita-tyolupien-kasittelyajaksi-kuukausi/ https://kauppakamari.fi/2018/11/16/keskuskauppakamarin-kotamaki-uusi-vaestoennuste-on-karua-luettavaa-julkisen-talouden-kannalta/
   Keskuskauppakamarin Vuori: Kiristyvät Iran-pakotteet uhka Suomen viennille Vuonna 2017 Suomen vienti Iraniin kasvoi 50 prosenttia aina 115 miljoonaan euron tasolle saakka. Kuluvan vuoden aikana kasvu on hiipunut merkittävästi. Nyt Suomen vienti Iraniin uhkaa kokonaan
   loppua, kun USA:n maanantaina 5.11.2018 voimaan tulevat uudet sanktiot käytännössä kieltävät kaiken kaupankäynnin ja sen rahoituksen Iranin kanssa. EU:lta kaivataankin nopeita toimia eurooppalaisten talousintressien turvaamiseksi Iranissa, jotteivat maan markkinat jää kiinalaisten yritysten yksinoikeudeksi. https://kauppakamari.fi/2018/11/04/keskuskauppakamarin-vuori-kiristyvat-iran-pakotteet-uhka-suomen-viennille/
   Keskuskauppakamarin Vuori: Kauppasota leimahtaisi autotulleista USA:n mahdollisesti asettamat 25 prosentin autotullit olisivat merkittävä uhka myös Suomen autoteollisuudelle. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren mukaan presidentti Donald Trumpin puheet autotulleista voivat olla osa populistista vaalityötä välivaalien lähestyessä. https://kauppakamari.fi/2018/08/25/keskuskauppakamarin-vuori-kauppasota-leimahtaisi-autotulleista/ https://kauppakamari.fi/2018/07/26/tiekartta-kauppasuhteille-vanhan-parisuhteen-uusi-alku/ https://kauppakamari.fi/2018/07/25/yhtenainen-ja-aktiivinen-eu-paras-laake-usan-kauppatoimille/ https://kauppakamari.fi/2018/07/15/romakkaniemi-niiniston-varoitettava-trumpia-kauppasodan-haitoista/
   Juho Romakkaniemi: Ilmastovastuulliset yritykset pelastavat maailman YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään huolestuttavan ilmastoraporttinsa, jonka mukaan olemme häviämässä ilmastonmuutoksen torjunnan aikaa vastaan, ellemme ryhdy todella nopeisiin globaaleihin toimiin. Meillä on mahdollisuus vielä rajata ilmaston lämpeneminen vuoteen 2040 mennessä 1,5 asteeseen ja välttää suuri katastrofi. https://kauppakamari.fi/2018/10/08/ilmastovastuulliset-yritykset-pelastavat-maailman/
   Vienti Qatariin helpottuu – maa liittynyt ATA carnet -järjestelmään Qatar liittyi 78. maana ATA carnet -järjestelmään elokuun alussa. Liittyminen on tärkeä askel eteenpäin kaupankäynnin kannalta maan yrityksille, jotka haluavat laajentaa vientiä tai houkutella ulkomaisia yrityksiä tapahtumiin ja näyttelyihin sekä löytämään Qatarin sijoituskohteena. https://kauppakamari.fi/2018/08/07/vienti-qatariin-helpottuu-maa-liittynyt-ata-carnet-jarjestelmaan/
   Kelan arabiankielinen puhelinpalvelu avautui 6.11. Valtakunnallinen puhelinpalvelu neuvoo arabiankielisiä asiakkaita kaikissa Kelan etuuksiin liittyvissä kysymyksissä 6.11. alkaen. Palvelua kehitetään palautteen perusteella. https://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mHBZ5fHNro4S/content/kelan-arabiankielinen-puhelinpalvelu-avautuu-6-11-
   Kuluttaja-asiamies valvomaan geoblokkausasetuksen noudattamista Geoblokkauksella tarkoitetaan käytäntöä, jossa asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuen estetään asiakasta saamasta tai hankkimasta tuotteita tai palveluja jossain toisessa EU:n jäsenvaltiossa. EU:n geoblokkausasetuksessa kielletään perusteettomat maarajoitukset, jotka esimerkiksi estävät asiakkaan pääsyn verkkokauppasivustoille tai ulkomaisten maksuvälineiden käytön verkko-ostoksissa. Geoblokkausasetuksella pyritään kieltämään asiakkaiden kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuva suora tai epäsuora syrjintä, ja näin lisäämään tavaroiden ja palvelujen saatavuutta. https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/578/173/d4bc32b23a50f3e3e0d8996fb22a0501
   Lakiesitys edistää alueellisen maakaasumarkkinan muodostamista ja rakentaa yhteyksiä EU:n kaasun sisämarkkinoihin Hallitus antoi 5.12.2018 esityksen maakaasumarkkinalain muutoksista. Lakiin sisällytettäisiin säännökset maakaasujärjestelmän eristyneisyyden päättävien ulkomaanyhteyksien siirtomaksuja koskevista alennuksista ja säännökset kaksi tai useampia EU:n jäsenvaltioita kattavan alueellisen syöttö- ja ottojärjestelmän muodostamisesta. https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiesitys-edistaa-alueellisen-maakaasumarkkinan-muodostamista-ja-rakentaa-yhteyksia-eu-nkaasun-sisamarkkinoihin
   NIMITYKSET
   Uusi suurlähettiläs OECD:n edustuston päälliköksi ja sivuakkreditointi Jemeniin Tasavallan presidentti päätti perjantaina 23. marraskuuta esittelyssään määrätä ulkoasiainneuvos Tuomas Tapion Pariisissa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) olevan pysyvän edustuston päällikön tehtävään 1.1.2019 lukien.
   Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Riadin suurlähetystön päällikön, Antti RytövuorenJemeniin. https://bit.ly/2Rvf7AX
   Uusi suurlähettiläs Lusakaan, sivuakkreditointeja Seychelleille ja Omaniin sekä edustajan valtuutus Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 9. marraskuuta määrännyt Pirjo SuomelaChowdhuryn Lusakassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 19.11.2018 lukien. Tasavallan presidentti sivuakkreditoi myös Nairobin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Erik Lundbergin Seychelleille sekä Riadin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Antti RytövuorenOmaniin. Lisäksi tasavallan presidentti valtuutti suurlähettiläs Pirkko Hämäläisentoimimaan Suomen edustajana Yhdistyneiden kansakuntien Wienissä sijaitsevissa kansainvälisissä elimissä (UNOV, UNIDO), Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä (IAEA), Ydinkoekieltosopimusjärjestön valmistelutoimikunnassa (CTBTO) sekä Kansainvälisessä korruptionvastaisessa akatemiassa (IACA). https://bit.ly/2QpyChl
   Sivuakkreditoinnit Eritreaan, Somaliaan, Ugandaan, Slovakiaan, Kuwaitiin ja Angolaan Tasavallan presidentti on perjantaina 5. lokakuuta päättänyt sivuakkreditoida Suomen Nairobin suurlähettiläs Erik LundberginEritreaan, Somaliaan ja Ugandaan. Tasavallan presidentti päätti myös sivuakkreditoida Suomen Prahan suurlähettiläs Jukka PesolanSlovakiaan, Suomen Riyadhin suurlähettiläs Antti Rytövuoren Kuwaitiin ja Suomen Windhoekin suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän Angolaan. https://bit.ly/2U7Y7Cz
   Uudet apulaisosastopäälliköt poliittiselle osastolle ja oikeuspalveluun Valtioneuvosto nimitti istunnossaan 27. syyskuuta ulkoasiainneuvos Tanja Jääskeläisen poliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.10.2018-31.8.2022 sekä ulkoasiainneuvos Anu Saarelan oikeuspalvelun apulaisosastopäälliköksi määräajalle 1.1.201931.8.2023. https://bit.ly/2RAsQq8
   Suomi lähettää maailmalle neljä koulutuksen ja tutkimuksen lähettilästä Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö vahvistavat yhteistyössä suomalaisen osaamisen näkyvyyttä neljässä eri kohteessa maailmalla. Ensimmäiset suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen lähettiläät eli Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijat on nimitetty Buenos Airesiin, Pekingiin, Singaporeen ja Washingtoniin. https://bit.ly/2zyedgc
   Sivuakkreditoinnit Sloveniaan ja Luxemburgiin Tasavallan presidentti päätti 21. syyskuuta sivuakkreditoida Budapestin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Markku Virrin Sloveniaan ja Brysselin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Riitta ReschinLuxemburgiin. https://bit.ly/2Qaa8Jy
   Valtiosihteeri Paula Lehtomäki siirtyy maaliskuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi https://bit.ly/2Q8gTeZ

Uusi apulaisosastopäällikkö Amerikan ja Aasian osastolle Valtioneuvosto on torstaina 6. syyskuuta nimittänyt lähetystöneuvos Jukka-Pekka Kaihilahden ulkoasiainneuvoksen virkaan 10.9.2018 lukien. https://bit.ly/2RvLvDG
Pekka Puustinen nimitettiin alivaltiosihteeriksi ulkoministeriöön Ulkoasiainneuvos Pekka Puustinen siirtyy ulkoministeriön alivaltiosihteeriksi Pariisista OECD:n pysyvän edustuston päällikön tehtävistä. https://bit.ly/2DYbEY1
Uusi suurlähettiläs Tokioon Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 10. elokuuta määrännyt ulkoasiainneuvos Pekka Orpanan suurlähettilääksi Tokioon 1.9.2018 alkaen. https://bit.ly/2AEVm2E

Ilkka Räisänen nousee Euroopan kehityspankin johtokuntaan Ensi syksynä ulkoasiainneuvos Ilkka Räisästä odottaa tehtävä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa, EBRD:ssä. Suomi esittää Räisästä sen johtokunnan varajäseneksi. Räisänen on asunut työkseen useassa pankin kohdemaassa. Nyt kokemukselle on tulossa käyttöä. https://bit.ly/2Q9TKbK
Vierros-Villeneuve Eurooppa-osaston päälliköksi Valtioneuvosto on määrännyt 13. heinäkuuta ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven Eurooppa-osaston osastopäällikön tehtävään. Tehtävä on määräaikainen, 1.8.2018-31.8.2022. Lisäksi Suomen tasavallan presidentti valtuutti Satu Lassilan toimimaan Suomen edustajana Italiassa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestössä sekä ulkoasiainneuvos Marja Liivalan toimimaan ulkoministeriöstä käsin kiertävänä suurlähettiläänä myös Uzbekistanissa. https://bit.ly/2zEyMaT
Uusi apulaisosastopäällikkö Eurooppa-osastolle ja uusi oikeuspäällikkö Valtioneuvosto on torstaina 23. elokuuta määrännyt Riian-suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Olli Kantasen ulkoministeriön Eurooppa-osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2018-31.8.2022. Valtioneuvosto nimitti lainsäädäntöneuvos, varatuomari Kaija Suvannon ulkoministeriön oikeuspäälliköksi määräajaksi 1.10.2018-31.8.2023. Lisäksi valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi esittelyssään 24. elokuuta sivuakkreditoida Abujan-suurlähettiläs Jyrki Pulkkisen edustamaan Suomea myös Beninissä, Maputon-suurlähettiläs Laura Torvisen edustamaan Swazimaassa ja Beirutinsuurlähettiläs Tarja Fernándezin edustamaan Suomea Jordaniassa. https://bit.ly/2RyTwrH
Sivuakkreditoinnit Sloveniaan ja Luxemburgiin Tasavallan presidentti päätti 21. syyskuuta sivuakkreditoida Budapestin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Markku Virrin Sloveniaan ja Brysselin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Riitta ReschinLuxemburgiin. https://bit.ly/2Qaa8Jy Sivuakkreditointi Ghanaan ja Suomen edustaja Unescoon Tasavallan presidentti on esittelyssään keskiviikkona 5. joulukuuta sivuakkreditoinut Abujan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jyrki Pulkkisen Ghanaan. Lisäksi tasavallan presidentti valtuutti Pariisin OECD-edustuston päälliköksi 1.1.2019 lukien määrätyn, ulkoasiainneuvos Tuomas Tapion Suomen edustajaksi Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede ja kulttuurijärjestöön (UNESCO). https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/sivuakkreditointi-ghanaan-ja-suomen-edustajaunescoon?curAsset=0&stId=44227
Sivuakkreditointi Kameruniin Joulukuun 14. päivä tasavallan presidentti sivuakkreditoi Abujan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jyrki Pulkkisen Kameruniin. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/sivuakkreditointi-kameruniin?curAsset=0&stId=44227
Romakkaniemi Eurochambersin hallitukseen Eurooppalaisten kauppakamarien yhteistyöjärjestö Eurochambers on vuosikokouksessaan tänään Brysselissä valinnut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen Eurochambersin hallitukseen. Samassa yhteydessä ilmoitettiin, että Romakkaniemi on valittu myös Eurochambers Single Market Committeen puheenjohtajaksi. https://kauppakamari.fi/2018/10/11/romakkaniemi-eurochambersin-hallitukseen/

TULLI
Vienti Japaniin vahvassa kasvussa alkuvuonna viime vuoden tapaan Ylijäämä Japanin-kaupassa kasvoi edelleen Suomen tavaravienti Japaniin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 21 prosenttia tammi-toukokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan 599 miljoonaa euroa. Tuonti Japanista oli samalla ajanjaksolla arvoltaan 330 miljoonaa euroa, eli
yhdeksän prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Vuonna 2017 vienti Japaniin kasvoi 28 prosenttia, mutta laski seitsemän prosenttia vuonna 2016. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-japanin-valinen-kauppa-vuonna-2018-1-5-
Japaniin EU:n alkuperätuotteita vievä yritys – rekisteröidy nyt REX-tietokantaan Euroopan parlamentti on hyväksynyt EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen, ja se astunee voimaan 1.2.2019. Sopimuksen voimaantulon jälkeen valtaosasta EU:n alkuperätuotteita ei tarvitse enää maksaa tuontitulleja Japanissa. https://bit.ly/2Awaalg
Vienti Ruotsiin kasvoi alkuvuonna edelleen Alijäämä Ruotsin-kaupassa pieneni viime vuodesta Suomen tavaravienti Ruotsiin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan kuusi prosenttia tammi-toukokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 2,7 miljardia euroa. Koko viime vuonna vienti Ruotsiin kasvoi kymmenen prosenttia ja vuonna 2016 yhden prosentin. Tavaratuonti Ruotsista oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa arvoltaan 2,9 miljardia euroa, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Myös tuonnissa kasvu hidastui viime vuodesta, sillä tuonti kasvoi 12 prosenttia vuonna 2017. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-ruotsin-valinen-kauppa-vuonna-2018-1-5-

Pk-yritysten tavaravienti kasvoi seitsemän prosenttia vuoden toisella neljänneksellä PK-yritysten tavaratuonti kasvoi kuusi prosenttia Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 2,6 miljardia ja tuonnin 4,6 miljardia euroa vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Pk-yrityksien viennin arvo nousi seitsemän ja tuonnin kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pk-yritysten osuus oli 16 prosenttia viennin kokonaisarvosta ja 28 prosenttia tuonnin kokonaisarvosta. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2018 toisella neljänneksellä 13,0 miljardia euroa ja tuonnin 11,4 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo kasvoi kolme ja tuonnin neljä prosenttia. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/tavaroiden-ulkomaankauppa-yritysten-kokoluokittain-huhti-kesakuu-2018
Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2018 tammi-kesäkuussa Varsinais-Suomen vienti kasvoi selvästi alkuvuonna Vuoden 2018 tammi-kesäkuussa Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 31,8 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 32,5 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi seitsemän prosenttia ja tuonnin arvo viisi prosenttia vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Maakunnittain tarkasteltuna[1] viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan tammikesäkuussa 14 maakunnassa ja laski viidessä maakunnassa. Viennin arvo kasvoi euromääräisesti eniten Varsinais-Suomessa, 686 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi 23 prosenttia viime vuodesta. Viennin arvo kasvoi 220 miljoonaa euroa Keski-Suomessa (+19 %), 218 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaalla (+26 %) ja 215 miljoonaa euroa Keski-Pohjanmaalla (+29 %). Muiden viennin arvoaan kasvattaneiden maakuntien viennin arvon nousu jäi alle 200 miljoonan euron. Uudenmaan viennin arvo kasvoi vain prosentin. Viennin arvo laski Pohjois-Savossa 79 miljoonaa euroa (-9%) ja Etelä-Karjalassa 78 miljoonaa euroa (-7 %). Uudenmaan ja Varsinais-Suomen viennin kehitykseen vaikuttivat osittain vertailuajanjakson ja kuluvan vuoden tammi-kesäkuun alustoimitukset. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/tavaroiden-ulkomaankauppa-maakunnittain-vuonna-2018-tammi-kesakuussa#
Tavaraviennistä 13 prosenttia jälleenvientiä vuonna 2017 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo vuonna 2017 oli 59,7 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2016. Viennin arvosta 7,7 miljardia euroa oli jälleenvientiä, eli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vientiä. Jälleenviennin arvo kasvo kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Koska muu vienti kasvoi jälleenvientiä nopeammin, jälleenviennin osuus kokonaisviennistä laski 13 prosenttiin vuonna 2017, kun se oli vielä vuonna 2016 vajaan prosenttiyksikön enemmän. Jälleenviennin osuuden muutokset ovat 2010-luvulla olleet vuositasolla pieniä.
Ruotsi oli vuonna 2017 edellisvuoden tapaan Suomen suurin jälleenvientimaa jälleenviennin arvon mukaan laskettuna. Toiseksi suurin jälleenvientimaa Venäjä säilytti myös asemansa edellisvuodesta. Kiina oli kolmanneksi suurin jälleenvientimaa viime vuonna, kuten myös vuonna 2016. Jälleenviennin osuus kokonaisviennin arvosta oli Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista suurin Viron (28 %), Japanin (25 %), Venäjän (22 %) ja Kiinan (16 %) kohdalla. Jälleenviennin arvo oli suurin teollisuuskoneiden ja -laitteiden viennissä. Toiseksi suurin jälleenviennin arvo oli sähkökoneiden ja -laitteiden ryhmässä. Kolmanneksi eniten jälleenvietiin kojeita ja laitteita. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/jalleenvienti-vuonna-2017
Vienti Isoon-Britanniaan jatkoi alkuvuonna viimevuotista kasvuaan Viennissä vahvistumista monilla päätoimialoilla Suomen tavaravienti Isoon-Britanniaan kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viisi prosenttia tammi-elokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan hieman yli 1,8 miljardia euroa. Vuonna 2017 vienti kasvoi kahdeksan prosenttia, mutta laski kymmenen prosenttia vuonna 2016. Tuonti Isosta-Britanniasta oli tammi-elokuussa arvoltaan 1,2 miljardia euroa. Myös tuonti kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna tuonti kasvoi 11 prosenttia, mutta vuonna 2016 se laski neljä prosenttia. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-ison-britannian-valinen-kauppa-vuonna-2018-1-8-
Sellun vienti Kiinaan kasvoi voimakkaasti kuluvana vuonna Suomen Kiinan-kaupan kehitys tammi-elokuussa linjassa EU28-maiden kaupan kanssa Suomen tavaravienti Kiinaan kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viisi prosenttia tammi-elokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan 2,3 miljardia euroa. Viennin arvon kasvu hidastui selvästi viime vuodesta, jolloin viennin arvo nousi 27 prosenttia. Tuonti Kiinasta oli kuluvan vuoden tammi-elokuussa arvoltaan liki kolme miljardia euroa, mikä oli lähes sama kuin viime vuoden elokuussa. Tuonti kasvoi 13 prosenttia viime vuonna. Suomen viennin kasvu oli linjassa EU-maiden viennin kehityksen kanssa kuluvana vuonna: Eurostatin mukaan EU28-maiden tavaravienti Kiinaan kasvoi tammi-elokuussa viisi prosenttia ja tavaratuonti Kiinasta kolme prosenttia. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-kiinan-valinen-kauppa-vuonna-2018-1-8-
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain, heinä-syyskuu 2018 Pk-yritysten tavaroiden vienti ja tuonti maltillista vuoden kolmannella neljänneksellä Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 2,5 miljardia ja tuonnin 4,4 miljardia euroa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Pk-yrityksien viennin ja tuonnin arvo nousi prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pkyritysten osuus oli 16 prosenttia viennin kokonaisarvosta ja 27 prosenttia tuonnin kokonaisarvosta. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä 12,1 miljardia euroa ja tuonnin 11,4 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo kasvoi viisi ja tuonnin seitsemän prosenttia. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/tavaroiden-ulkomaankauppa-yritysten-kokoluokittain-heina-syyskuu-2018
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa vuonna 2018 (1-9) Ylijäämä Yhdysvaltojen-kaupassa kasvoi edelleen vuonna 2018 Yhdysvallat Suomen kolmanneksi suurin vientimaa tammi-syyskuussa Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan seitsemän prosenttia tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan hieman yli 3,2 miljardia euroa. Tuonti Yhdysvalloista oli tammi-syyskuussa arvoltaan 1,6 miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Eurostatin mukaan EU28-maiden yhteenlaskettu vienti Yhdysvaltoihin kasvoi tammi-syyskuussa kuusi prosenttia ja tuonti Yhdysvalloista prosentin.[1] Alankomaiden jälkeen ja Puolaa ennen. Kahtena edellisenä vuonna maa oli tuontimaista seitsemäs. EU-alueen ulkopuolisista maista Yhdysvallat oli Suomen viennissä suurin ostaja Kiinan ja Venäjän edellä. Vienti Kiinaan kuitenkin kasvoi tammi-syyskuussa 27 prosenttia ja vienti
Venäjälle 15 prosenttia, eli selvästi Yhdysvaltoihin viennin kasvua nopeammin. Myös tuonti Kiinasta (+13 %) ja Venäjältä (+34 %) kasvoi Yhdysvalloista tuontia vahvemmin. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-yhdysvaltojen-valinen-kauppa-vuonna-2018-1-9-
Vienti Saksaan ennätystasolla vuonna 2018 Henkilöautojen vienti kasvoi yhä, ja viennin arvo nousi myös useassa muussa tavararyhmässä Suomen tavaravienti Saksaan kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 17 prosenttia tammi-syyskuussa vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan 7,3 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi jyrkästi myös vuonna 2017 (+24 %) henkilöautoviennin kasvun ansiosta ja nousi tuolloin Saksan-kaupan euroajan ennätykseen. Tuonti Saksasta oli tammisyyskuussa 2018 arvoltaan lähes 7,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo kasvoi 11 prosenttia edellisvuoden tammi-syyskuusta. Vuonna 2017 tuonnin arvo kasvoi 18 prosenttia. https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-saksan-valinen-kauppa-vuonna-2018-1-9-
Tavaroiden ulkomaankauppa 2017 -vuosijulkaisu on ilmestynyt https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tavaroiden-ulkomaankauppa-2017-vuosijulkaisu-on-ilmestynyt

TILASTOKESKUS

Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille laskivat hieman vuonna 2017 Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2017 lopussa oli 102,7 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 114,5 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo -11,8 mrd. euroa. Sijoituskanta laski 0,2 mrd. euroa edellisvuodesta. Vuonna 2017 Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille nettomääräisesti -0,3 mrd. euroa. http://tilastokeskus.fi/til/ssij/2017/ssij_2017_2018-10-31_tie_001_fi.html?ad=notify

Palveluiden ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Palveluvienti kasvoi 5 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti kasvoi 8 prosenttia. Muita liike-elämän palveluita sekä myytiin että ostettiin enemmän kuin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, mikä selittää eniten sekä palveluviennin että -tuonnin kasvua. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta https://www.stat.fi/til/tpulk/2018/03/tpulk_2018_03_2018-12-14_tie_001_fi.html
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 6,0 prosenttia lokakuussa Kesäkauden pienen notkahduksen jälkeen ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kääntyi taas kasvuun lokakuussa 2018. Heille tilastoitiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 390 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,5 prosenttia ja he yöpyivät majoitusliikkeissä lähes 1,2 miljoonaa kertaa. Kaikkiaan Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin hieman vajaat 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,6 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2017. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. https://www.stat.fi/til/matk/2018/10/matk_2018_10_2018-12-05_tie_001_fi.html

MITEN HYÖDYNTÄÄ KAUPPASOPIMUKSIA? Ulkoministeriö on laatinut yhdessä valtiovarainministeriön ja Tullin kanssa ohjeen, miten yritykset voivat hyödyntää kauppasopimusten tarjoamia tullinalennuksia. http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=50085&contentlan=1&culture=fi-FI
Seuraa meitä myös: FINNCHAM Finnchamin verkkosivut palvelevat osoitteessa www.finncham.fi – artikkeleita maailmalta ja kotimaasta
Fincham LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/finncham/ Finncham Twitter: http://twitter.com/FinnCham Finncham Facebook: https://www.facebook.com/pages/Finncham/159130820836890 Kauppayhdistykset: https://kauppayhdistys.fi/ ATA carnet – customs document is commonly used by Dutch companies https://www.finncham.fi/news/2018/4/26/ata-carnet-customs-document-is-commonly-used-bydutch-companies Ansiomerkit Kerro ansioituneelle ja tärkeälle työntekijälle, miten paljon häntä arvostat. Palkitse ansiomerkillä! Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Kiire ja uudet haasteet vievät, mutta välillä on hyvä pysähtyä kiittämään. https://ansiomerkit.fi/ Välimiesmenettely Välimiesmenettely on luottamuksellinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle, ja sitä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Sopimuksen tekoa helpottavat mallivälityslausekkeet. https://arbitration.fi/ Sovittelu Sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen menettely, jossa puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia (kahta tai useampaa) heidän riitansa sovinnollisessa ratkaisussa ja/tai riitojen välttämisessä. Sovittelu auttaa myös liikesuhteiden ja henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämisessä. https://arbitration.fi/fi/sovittelu/